Yritykset mukaan sote-palveluita tuottamaan

Kunnallisjohdon seminaarissa pohdittiin yritysten roolia tulevassa sote-järjestelmässä. Kansalaiskyselyn perusteella yritykset halutaan mukaan tuottamaan palveluita. Myös pk-yrityksille on annettava mahdollisuus, vaativat Suomen Yrittäjät ja sen sote-alan toimialajärjestöt.

Suomen Yrittäjien lokakuun ensimmäisellä viikolla järjestämä Kunnallisjohdon seminaari keräsi noin tuhat osallistujaa Finlandia-taloon Helsinkiin. Mukana oli yrittäjiä sekä kunta- ja maakuntavaikuttajia. Korona oli laittanut vuosittaisen tapahtuman tauolle, ja innostus oli silminnähtävä, kun taas päästiin oikeasti tapaamaan kollegoja ja yrittäjien edustajia.

 Harri Jaskari toimittaja Marja Sannikan haastateltavana.

Yksi tapahtuman teemoista oli sote-uudistus ja siihen liittyen kysymys, onko yrittäjyydelle tilaa uudessa palvelujärjestelmässä.

– Kansalaisten mielestä tilaa pitää olla, kertoi Suomen Yrittäjien johtaja Harri Jaskari.

Jaskari viittasi Kantar Oy:n tuoreen kyselytutkimuksen tuloksiin. Niiden mukaan yli 71 prosenttia suomalaisista pitää hyvänä, että hyvinvointialue käyttää julkisten sote-palveluiden tuottamiseen myös yksityisiä palveluntuottajia. Yli 60 prosenttia suomalaisista haluaa lisätä palvelusetelin käyttöä. Yksityisen etälääkärin käyttö lisääntyisi huomattavasti, mikäli etälääkärin vastaanotolle pääsisi terveyskeskusmaksun hinnalla.

Kyselytutkimuksen teettivät Kantarilla LPY, Hyvinvointiala HALI ry ja Suomen Yrittäjät.

Palvelustrategia avainasemassa

Järjestöt korostivat tapahtumassa, että suomalaisten sote-palvelut koko maassa voidaan turvata vain hyödyntämällä myös yritysten resursseja ja osaamista. Sosiaali- ja terveysalan yrityksiä on Suomessa 18 200.

Yrittäjien kunta- ja elinkeinoasioiden päällikön Tanja Matikaisen mukaan tulevien aluepäättäjien täytyy linjata hyvinvointialueen palvelustrategiassa, mikä rooli yksityisillä on hyvinvointipalveluiden tuottamisessa. Lisäksi alueiden on laskettava oman palvelutuotantonsa kustannukset tavalla, joka mahdollistaa julkisen ja yksityisen tuotannon kustannusten aidon vertailun.

Harri Jaskari painotti, että tulevien aluepäättäjien pitää antaa myös pienyrityksille mahdollisuus menestyä kilpailutuksissa. Tämä vaatii sitä, että kilpailutukset järjestetään järkevästi: valmistelussa niistä tehdään yritysvaikutusten arviointi, yrityksiä kuullaan, kilpailutukset jaetaan tarkoituksenmukaisiin osiin ja myös osatarjousten jättäminen mahdollistetaan.

 
Yleisön kysymyksiin sote-teemaseminaarissa vastaamassa (oik.) Kuntoutusyrittäjien Satu Grekin ja yrittäjä Anne Kangas Hoitokoti Päiväkumpu Oy:stä sekä LPY:n Ismo Partanen ja Tiina Wangel.

Muuttuuko kaikki vai ei mikään?

LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen murehti sitä, että toiminnan strateginen suunnittelu on ollut yrityksille jokseenkin mahdotonta jo 20 vuoden ajan, kun sote-uudistusta on väännetty. Nyt aikaansaatu ratkaisu ei ole paras mahdollinen, mutta sen kanssa voidaan elää. Erityisen tärkeää on, että epävarmuus hälvenee.

Partasen näkemyksen mukaan soten toimeenpanon aluevalmistelussa on nyt kahdenlaista näkemystä. Toisen mukaan muutos tarkoittaa pelkästään sitä, että nimikyltit vaihtuvat ja toiminta jatkuu entiseen malliin. Toinen näkemys on se, että pitkällä aikavälillä jokseenkin kaikki muuttuu. Partanen uskoo jälkimmäiseen. Hän painotti, että muutosta on alettava valmistella jo nyt.

Vääksyn Lääkärikeskuksen toimitusjohtaja, LPY:n varapuheenjohtaja Tiina Wangel toivoi uudelta sotelta vähemmän byrokratiaa. 

– Yrityksillä on hyvät valmiudet ja halu kehittää toimintaa ja ottaa uusia haasteita vastaan, mutta emme halua kehittämishankkeita, jotka ovat liian byrokraattisia, hän totesi.

Toinen Wangelin toive oli yhteistyö.

– Nyt on näytön paikka. Tarvitaan aitoa yhteistyötä hyvinvointialueiden ja yksityisten toimijoiden kesken. Ne alueet tulevat pärjäämään, joissa yhteistyö toimii, hän sanoi.

Teksti ja kuvat: Martti Ahlstén