Yksityinen terveydenhuolto unohtui taas kerran

”Yhteistyötä tarvitaan niin järjestöjen, yritysten kuin kansalaisyhteiskunnan kanssa”, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) virkapuheenvuoro. Juuri muuten eivät yritykset puheenvuorossa sitten näykään, vaikka ilman yrityksiä soten tavoitteisiin ei päästä eikä hoitojonoja pureta.

LPY on kritisoinut ministeriötä siitä, että erilaiset sosiaali- ja terveydenhuollon selvitykset ja suunnitelmat keskittyvät pohtimaan lähes pelkästään julkisen terveydenhuollon kykyä tuottaa palveluita. Yritykset ja järjestöt sivuutetaan maininnalla, jos silläkään.

Tuorein esimerkki on STM:n virkapuheenvuoro tulevan hallituskauden haasteista ja ratkaisujen suunnista. 43-sivuisessa dokumentissa mainitaan yksityinen terveydenhuolto yhden kerran. Esimerkiksi ulkomaisen työvoiman lisääminen ja jopa harjoittelijoiden tehokkaampi hyödyntäminen saavat dokumentissa enemmän tilaa. Työterveyshuolto mainitaan muutaman kerran.

− Yksityinen terveydenhuolto tuottaa kuitenkin noin neljänneksen kaikista terveyspalveluista, 50 prosenttia perustason palveluista, yli puolet aikuisten suun terveydenhuollon palveluista ja yli 70 prosenttia avokuntoutuksesta. Sote-uudistuksen tavoitteisiin ei päästä eikä hoitojonoja pureta ilman yksityisen terveydenhuollon panosta, joten olisi luullut yhteistyön kehittämistä käsiteltävän tällaisessa puheenvuorossa kunnolla, LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen sanoo.

Kolme reunaehtoa

Nyt julkaistu asiakirja on ensimmäinen STM:n julkaisema virkamiesten puheenvuoro. Siinä nostetaan keskusteluun tärkeimpiä ministeriön hallinnonalan toimintaympäristön haasteita ja esitetään niihin ratkaisujen suuntia ensi hallituskaudelle.

Virkapuheenvuoron lähtökohtana on, että julkisen talouden tasapainottaminen toteutetaan niin, että väestö pysyy työ- ja toimintakykyisenä eikä eriarvoisuus lisäänny. Tämä edellyttää vahvaa poikkihallinnollista yhteistyötä sekä osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden huomioon ottamista laajasti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Ministeriö nostaa virkapuheenvuorossaan esiin kolme tärkeää reunaehtoa niille toimille ja päätöksille, joita julkisen talouden tasapainottamiseksi tehdään seuraavien vuosien aikana:
− Ratkaisut julkisen talouden tasapainottamiseen on tehtävä hyvinvointitaloudellisin perustein eli ottamalla huomioon niiden taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset.
− Tehtyjen ja alkaneiden uudistusten jatkuvuus on turvattava. Hyvinvointialueiden toiminta on varmistettava, ja sosiaaliturvan uudistamista täytyy jatkaa.
− Eriarvoistuminen sekä terveys- ja hyvinvointierot eivät saa ainakaan enää kasvaa.

Resurssit kohdistettava kustannusvaikuttavasti

Virkapuheenvuorossa on kohtia, joista voi tulkita, että yksityistä terveydenhuoltoakin on ehkä ajateltu, vaikka asiaa ei suoraan sanota. Esimerkiksi:

”Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuuden edistäminen ja seuraaminen on välttämätöntä. Resurssit tulee kohdentaa niin, että ne tuottavat mahdollisimman paljon hyvinvointia ja terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä väestötasolla.

Tämä edellyttää valintoja ja rajojen määrittelyä siitä, mitä ja miten julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa pystytään palveluita tarjoamaan. Tästä näkökulmasta on myös tarkoituksenmukaista selvittää, missä määrin hallinonalan laitosten on tarkoituksenmukaista tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.”

Digitalisaatiolla tuottavuutta ja vaikuttavuutta

Virkapuheenvuoro arvioi, että digitalisaatio on yksi tärkeimmistä mahdollisuuksista lisätä tuottavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Siksi se on keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sekä sosiaaliturvan kehittämistä ja ohjausta.

Ismo Partanen muistuttaa, että yksityinen terveydenhuolto on julkista sektoria pitemmällä digipalveluiden kehittämisessä ja hyödyntämisessä. Tämä on yleisesti tunnustettu asia. Silti edes tässä kohtaa STM:n virkamiehet eivät pohdi yhteistyön tehostamista yksityisten toimijoiden kanssa.

− He ovat huolissaan digitalisaation kehittämisen sirpaleisuudesta ja yhteisten tavoitteiden puuttumisesta, jotka vaikeuttavat digitalisaation hyödyntämistä. Huoli on aiheellinen, sillä poliitikot ovat esittäneet ajatuksia, että julkisen terveydenhuollon pitäisi kehittää omat digitaaliset alustat, teknologiat ja käytännöt alusta saakka aivan itse sen sijaan, että hyödynnettäisiin yksityisen sektorin osaamista ja tehtäisiin tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa, Partanen sanoo.

Teksti: Martti Ahlstén
Kuva: Nina Palin