Vita Laboratoriot 30 vuotta: Perheyrittäjyys vetovoiman ja laadun taustalla

30 vuotta täyttävä Vita Laboratoriot Oy on pysynyt itsenäisenä yksityisen terveydenhuollon keskittymiskehityksen pyörteissä. Siihen on tarvittu jatkuvaa panostamista laatuun ja palveluun. Menestyksen taustalla on perheyrittäjyys, josta Vita pitää kiinni jatkossakin.

Heikki Hurme sanoo, että Vita Laboratorioiden tavoitteena on olla yksityisen ja julkisen sektorin halutuin kumppani laboratorioalalla. Kuva: Mikko Päivinen

Vita Laboratoriot tuottaa korkealaatuisia lääketieteellisiä laboratoriopalveluita hyvinvointialueille, yksityiselle terveydenhuollolle ja lääketieteelliseen tutkimukseen. Yritys viettää syyskuussa 30-vuotisjuhlia.

Toimitusjohtaja Heikki Hurmeen mukaan kliininen yksityinen laboratorioala on keskittynyt viimeisten 20 vuoden ajan samalla tavalla kuin muukin yksityinen terveydenhuolto. Yksityisomisteisia keskuslaboratorioita ei ole Suomessa enää muita kuin SYNLAB ja Vita.

− Panostamme kotimaisuuteen ja teemme noin 97 prosenttia analyyseistä omassa keskuslaboratoriossamme Helsingin Hernesaaressa. Loput teetämme alihankintana. Näytteenotossa ja vierianalytiikassa toimimme asiakkaan omissa tiloissa yhteistyökumppanina.

− Olemme kasvaneet tasaisesti, laajentaneet voimakkaasti vuosien varrella palveluvalikoimaamme ja kehittäneet toimitilojamme ja laitekapasiteettiamme. Panostamme voimakkaasti tuotekehitykseen, Hurme kertoo. − Asiantuntijoidemme määrä on kolminkertaistunut tällä vuosikymmenellä.

Kasvollinen yrittäjyys on arvo

Perheyrittäjyys ja kasvollinen omistus ovat Vitan keskeisiä arvoja. Mutta miten se näkyy käytännössä?

− Suunnittelemme toimintaamme vuosiksi eteenpäin ja asiakkaat voivat luottaa sen jatkuvuuteen. Yrityksen johto on lähellä asiakkaita ja työntekijöitä ja meillä on matala organisaatio. Siksi pystymme reagoimaan nopeasti. Kaikkea tätä arvostavat sekä työntekijät että asiakkaat, Heikki Hurme sanoo.

Vitan johdossa on työskennellyt kaksi sukupolvea pitkään yhdessä. Tällä on varmistettu toiminnan jatkuvuus sukupolvenvaihdoksessa, joka toteutettiin hiljattain.

Työntekijöitä Vitalla on noin sata. Suurin ammattiryhmä ovat bioanalyytikot. Vitassa on lisäksi suuri määrä lääkäreitä, kemistejä ja mikrobiologeja sekä muita laboratorioalan ammattilaisia. Vitan vetovoimaa kuvaa hyvin se, että yritys on pystynyt koko ajan rekrytoimaan lisää alan ammattilaisia, vaikka suomalainen terveydenhuolto kärsii yleisesti osaajapulasta.

Vita Laboratoriot maksaa yritysverot Suomeen. Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt yritykselle Avainlippu-tunnuksen osoituksena Suomessa tuotetulle ja Suomessa työllistävälle palvelulle.

Kuva: Heikki Hurme

Miljoonasäästöt saatavissa kilpailutuksilla

Hyvinvointialueiden rahoitus on nyt kuuma keskustelunaihe. Säästöjä on pakko etsiä. Puhutaan palveluiden keskittämisestä ja jopa karsimisesta.

Heikki Hurme on vakuuttunut, että laajemman kilpailuttamisen sekä uusien yhteistyömallien kehittämisen avulla laboratoriopalveluissa olisi mahdollista saada merkittävät säästöt. Laboratorioalalla on kyllä erikoisdiagnostiikan kilpailutuksia, mutta valitettavasti julkisen terveydenhuollon yksiköt hankkivat laboratoriopalvelut mieluummin suoraan omilta hankintayksiköiltään ilman kilpailutusta.

Hurme sanoo, että laboratoriotutkimukset ovat kaikkein helpoimmin kilpailutettavissa olevaa terveydenhuollon toimintaa.

− Tuotteet on määritelty tarkasti ja ne ovat samanlaisia lähes kaikilla alan toimijoilla. Tutkimukset ja nimikkeistöt on standardisoitu. Kilpailuttaja tietää, että puhutaan samasta asiasta, mikä helpottaa palveluntuottajien vertailua ja valintaa, hän kertoo.

− Laatu on varmistettu viranomaisten tekemällä akkreditoinnilla. Tuotteilla on etukäteen määritelty hinta. Hankintapäätöksen tekee aina lääkäri, joten tuottaja ei voi vaikuttaa ostomääriin. Ja kun kaikki myyvät samaa palvelua, laadun valvonta on paljon helpompaa kuin monissa muissa ostopalveluissa, Hurme luettelee.

Hurme kannustaa julkisen terveydenhuollon toimijoita, etenkin hyvinvointialueita, nykyistä laadukkaampaan ja aktiivisempaan markkinavuoropuheluun. Se hyödyttäisi sekä tilaajia että tuottajia.

Teksti: Martti Ahlstén