Vastakkainasettelusta yhteistyöhön

Blogi 40/2021 | Harri Jaskari

Keskustelu sote-uudistuksesta näyttää aina lipsahtavan siihen, että kyseessä on vain kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion asia. Näinhän se ei ole. Sote-alalla on myös yli 18 000 yritystä, joissa työskentelee yli 85 000 ihmistä.

Näitä yrityksiä ei pitäisi unohtaa kahdesta syystä. Ensimmäinen on se, että ilman yritysten panosta soten tavoitteisiin ei päästä. Toinen on se, että yritykset tuovat elinvoimaa omalle alueelleen. Niille pitäisi turvata toimintaedellytykset jo pelkästään elinkeinopoliittisista syistä.

Yksityinen sote-ala samaistetaan usein muutamaan suureen yritykseen. Sekin on harhaanjohtava mielikuva, sillä neljä viidestä sote-yrityksestä työllistää alle neljä henkilöä. Mutta tätä mielikuvaa käytetään luomaan vastakkainasettelua julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välille.

Hoitohenkilökunnan ikääntymisen ja hoidon tarpeen kasvun takia tarvitsemme tulevaisuudessa sote-alalle yli 200 000 uutta työntekijää. Tätä taustaa vasten on vaikea ymmärtää tarkoituksellista vastakkainasettelua ja yksityisen sote-alan vähättelyä. Meidän pitäisi pystyä hyödyntämään kaikkia käytettävissä olevia resursseja. Muuten soten tavoitteisiin ei päästä.

Yrittäjät haluavat rakentaa uutta sotea yhdessä muiden toimijoiden kanssa ilman vastakkainasettelua. Uskomme, että voimme oppia toinen toisiltamme. Voimme kirittää toinen toisiamme ilman, että kyse on vastakkainasettelusta.

Sote-alalla käytetään 21–24 miljardia euroa vuodessa. Näin valtava summa pitää pystyä käyttämään tehokkaasti. Julkiset hankinnat ovat tässä avainasemassa. Olemme yrittäneet kertoa poliitikoille, miten hankintojen tekeminen asiantuntevasti merkitsee työtä, palveluita ja elinvoimaa alueille.

Hankinnoissa on muistettava pienet sote-alan yritykset. Kilpailutukset on rakennettava siten, että myös niillä on mahdollisuus osallistua. Suuria kokonaisuuksia pystyvät tarjoamaan vain suuret toimijat – ne muutamat.

Yrittäjät haluavat rakentaa tasapuolisia, laadukkaita, kustannustehokkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita. Jotta se onnistuisi, tarvitaan yhteistyötä, nykyistä tarkempaa kustannusten laskentaa sekä parempaa laadun seurantaa. Nykytilanteessa me emme tiedä riittävästi laadusta. Me vain uskomme, että se on hyvä. Tulevaisuudessa meidän pitää tietää.

Kirjoittaja Harri Jaskari on Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan johtaja
Kuva Johanna Kinnari/Suomen Yrittäjät