Vantaa-Keravan Sarastia-hankinta markkinaoikeuteen
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) esittää, että markkinaoikeus määrää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Sarastia-hankinnan sopimuskauden päättymään ennenaikaisesti. KKV:n mukaan hankintayksikkö on tehnyt suorahankinnan ilman hankintalaissa säädettyä perustetta. Sarastia ei ole KKV:n näkemyksen mukaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sidosyksikkö, joten hankinta olisi pitänyt kilpailuttaa.
Sidosryhmäyksiköiden asemaa pohdittiin Lahdessa järjestetyssä Suomen Yrittäjien Kunnallisjohdon seminaarissa. Kuvassa Yrittäjien elinkeinopolitiikan johtaja Harri Jaskari. Kuva Heta Vihervirta-Vuontelo
KKV ryhtyi tutkimaan asiaa Elinkeinoelämän keskusliiton, Suomen Yrittäjien, Keskuskauppakamarin ja Perheyritysten liiton tekemän toimenpidepyynnön perusteella. Markkinaoikeuden päätös asiasta saataneen vuodenvaihteen tienoilla.
− Nykyisen lainsäädännön sidosyksikkötulkinta ei ole riittävän tarkka ja on hyvä, että KKV hakee asiaan selvyyttä. Alkaneella vaalikaudella on välttämätöntä uudistaa hankintalakia tältä osin, sanoo LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.
Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan johtaja Harri Jaskari sanoo, että vaikka toimenpidepyyntö koski vain Vantaa-Keravan Sarastia-hankintaa, tavoitteena on saada ennakkopäätös, joka ohjaa laajasti julkisten palveluiden hankintaa, kilpailuttamista ja sidosyksikköjen roolia niissä. Myös KKV toivoo, että markkinaoikeuden ratkaisu selkeyttää sidosyksikköhankintojen käyttöedellytyksiä.
Sidosyksiköt ovat kuntien omistamia osakeyhtiöitä, jotka toimivat esimerkiksi terveydenhuolto-, siivous-, jätteenkäsittely-, catering- tai ICT-alalla. Viime vuosina jotkin kuntien omistamista in house -yhtiöistä ovat muuttuneet pienistä paikallisista yhtä tai useampaa naapurikuntaa palvelevista yhtiöistä valtakunnallisiksi toimijoiksi.
KKV toteaa, että kehityksen seurauksena markkinoilla toimii nykyisin lukuisten hankintayksiköiden omistamia yrityksiä, jotka markkinoivat osakkeitaan hankintayksiköille ja päättäjille muun muassa sillä, ettei sidosyksiköltä tehtäviä hankintoja tarvitsisi kilpailuttaa.
Sidosyksikön kriteerit määriteltävä uudestaan
Hankintalain mukaan hankintayksiköiden ei tarvitse kilpailuttaa sidosyksiköiltään tekemiään hankintoja. Jotta yhtiö on hankintalain tarkoittama sidosyksikkö, hankintayksikön on voitava käyttää siihen määräysvaltaa yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa.
− Millä kriteereillä määräysvaltaa on riittävästi? Tämä on vaikea ja epäselvä kysymys. Siksi toivomme, että uusi hallitus määrittelisi kriteerit tarkemmin, jotta kaikki osapuolet tietäisivät, milloin yritys on sidosyksikkö ja milloin ei, Harri Jaskari sanoo.
Vantaa-Keravan hyvinvointialue omistaa 0,04 prosenttia Sarastiasta. KKV on arvioinut Sarastian päätöksentekorakenteita ja selvittänyt hyvinvointialueen mahdollisuuksia vaikuttaa yhtiön toimintaan. KKV katsoo, että Sarastia ei ole Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sidosyksikkö, joten hankinta olisi pitänyt kilpailuttaa. KKV esittää, että markkinaoikeus määrää hankintasopimusten sopimuskaudet päättymään 12 kuukauden kuluttua tuomioistuimen antamasta lainvoimaisesta päätöksestä.
Vakava yhteiskunnallinen ongelma
Vantaa-Keravan ilman kilpailutusta tekemä sidosyksikköhankinta oli arvoltaan 9,3 miljoonaa euroa. Harri Jaskari arvioi, että sidosryhmäostojen takia kilpailutuksen ulkopuolelle jää hankintoja kaikkiaan jopa 15 miljardin eurona arvosta vuosittain.
Kilpailutusten kiertäminen sidosryhmähankintojen avulla on hänen mukaansa vakava yhteiskunnallinen ongelma.
− Kilpailu hillitsee kustannusten kasvua. Se kohentaa hankittavien palveluiden laatua. Kilpailu synnyttää markkinavuoropuhelua, jonka perusteella julkinen toimija pystyy arvioimaan hankintojaan paremmin. Julkinen sektori on tärkeä asiakas monelle yritykselle, mutta yritysten on vaikea suunnitella toimintaansa ja investointejaan, jos kilpailu ei ole avointa, Jaskari painottaa.