VALORin toimialakatsaus: Muutosten tuulet puhaltavat

Konsulttiyritys VALORin mukaan terveydenhuollon suurimmat muutosvoimat lähivuosina ovat koronakriisin aiheuttama hoitovelka, väestön ikääntyminen, henkilöstön saatavuus, digitalisaatio sekä lainsäädännön ja palvelujärjestelmän muutokset. Yksityisen terveydenhuollon näkökulmasta muutokset ovat pääosin positiivisia tai neutraaleja.

VALOR julkaisee vuosittain katsaukset Suomen terveyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden toimialoista. Vuoden 2022 katsaukset ovat juuri ilmestyneet.

Väestön ikääntyminen on toimialakatsauksen mukaan koko sote-kentän keskeisin tausta-ajuri.

Kasvava kysyntä tulee lisäämään julkisen sektorin painetta palveluiden hoitotakuun mukaisessa järjestämisessä. Myös yksityistä kapasiteettia tarvitaan, erityisesti aloilla, jotka on hoitoketjun ja teknisen toteutuksen näkökulmasta helppo ulkoistaa yksityiselle sektorille. Kaihileikkaukset ovat yksi käytännön esimerkki palvelusta, jossa yksityisen kapasiteetin käyttö on jo nykyisin vakiintuneempaa.

− Ikääntyminen lisää varmasti myös yksityisen kapasiteetin tarvetta julkisessa terveydenhuollossa. Suurin kysynnän kasvu kohdistuu kuitenkin terveydenhuollossa palveluihin, joissa yksityisen sektorin käyttö on ainakin tähän asti ollut vähäisempää, VALORin Tuomas Nenonen arvioi.

Korona pahensi hoitovelkaa

Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan koronan hoitovelkaa on kertynyt perusterveydenhuollossa 250−300 miljoonaa euroa ja erikoissairaanhoidossa 350−400 miljoonaa euroa. VALORin selvityksen mukaan hoitovelkaa näyttäisi kertyneen eniten elektiivisissä leikkauksissa ja suun terveydenhuollossa. Pandemia on myös muuttanut perusterveydenhuollon asiointitapoja.

− Yksityisen terveydenhuollon kannalta tämä tarkoittaa sitä, että kunnat ja sairaanhoitopiirit joutuvat todennäköisesti hyödyntämään enenevissä määrin yksityisen sektorin tuotantoa ostopalveluina ja palveluseteleiden avulla hoitovelkaa purkaakseen, Nenonen arvioi.

Suuria kysymysmerkkejä Nenosen mukaan jatkossa on se, kuinka paljon sallitaan hoitotakuun ylityksiä poikkeustilanteen perusteella ja kuinka paljon hoitovelan purkamiseen ollaan todellisuudessa valmiita investoimaan.

Henkilöstövaje rajoittaa kasvua

Terveydenhuollon ammattilaisten saatavuus on tulevien vuosien keskeisimpiä haasteita. VALORin katsausten mukaan sote-alan työllisyys on kasvanut maltillisesti vuosina 2010−2019, mutta sekä väestön että sote-henkilökunnan ikääntyminen on nopeampaa.

− Resurssivaje tulee olemaan suurin terveyspalveluiden markkinoiden kasvua rajoittava tekijä. Tilannetta pahentaa kohtaanto-ongelma ikääntyvän väestön ja työvoiman sijainnin osalta, Nenonen sanoo.

Nenonen huomauttaa, että sote-alan ulkopuolella olevan ammattihenkilöstön saaminen sote-töihin ei yksin ratkaisisi resurssivajetta. Työttömiä alalla ei juurikaan ole. Ulkomaista työvoimaa pitäisi saada houkutelluksi Suomeen. Digipalveluiden kehittämisellä voidaan kompensoida henkilökuntapulaa, mutta missä määrin? Työvoiman saatavuushaaste on koko toimialan yhteinen, jolloin myös ratkaisuihin tarvitaan koko toimialan panosta. Pahimmassa tapauksessa henkilöstövaje tulee aiheuttamaan hoivakriisin 2.0, joka olisi ennen kaikkea julkisten järjestäjien kriisi.

Digitalisaatio etenee

Digitaalisten palveluiden ja kanavien käyttö on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi ja pandemia on tuonut siihen tuntuvan piristysruiskeen. Terveydenhuollon digitalisaatio on kuitenkin vasta alussa erityisesti julkisessa terveydenhuollossa. Julkisella sektorilla digipalveluiden kehittäminen on myös saattanut jäädä sote-järjestelmän käynnistämisen ja koronapandemian hoitamisen jalkoihin.

Koska yksityinen sektori on edellä digipalveluiden kehittämisessä ja käyttämisessä, sillä on tällä saralla kilpailuetu. Nenonen kuitenkin huomauttaa, että tulevassa lainsäädännössä korostetaan julkisen sektorin oman digikehittämisen tärkeyttä.

− Yksityisten palveluntuottajien modulaariset ja integroitavat ratkaisut voisivat kuitenkin tarjota julkiselle terveydenhuollolle keinoja saada uusia digiratkaisuja käyttöön nopeallakin aikataululla. Julkisten järjestäjien tulisi avoimesti arvioida, milloin kannattaa hyödyntää markkinoilla olevia valmiita ratkaisuja ja milloin taas kehittää ratkaisuja itse alusta asti, Nenonen sanoo.
 

Teksti: Martti Ahlstén
Kuva: VALORin toimialaraportti