Uudistaminen on jäänyt sopeuttamisen varjoon

Blogi 2/2023 | Ismo Partanen

Tarve julkisen talouden tasapainottamiseen ja velkaantumiskierteen katkaisemiseen on tiedostettu hyvin. Näitä tavoitteita ei saavuteta julistamalla tai niistä vain puhumalla. Tarvitaan päätöksiä ja toimenpiteitä.

Julkisen talouden tasapainottamiseksi täytyy säästää, sopeuttaa, leikatakin, mutta vielä tärkeämpää on osata ja uskaltaa uudistua.

Jo vuosituhannen vaihteessa tiedostettiin, että väestön ikääntyminen sekä lisää sote-palveluiden kysyntää että heikentää huoltosuhdetta. Silloin syntyi tarve sote-palvelujärjestelmän uudistamiselle. Sen keskeisiksi tavoitteiksi asetettiin palveluiden saatavuuden parantaminen ja arvioidun kustannusten kasvuvauhdin taittaminen. Näiden tavoitteiden yhtäaikainen saavuttaminen edellyttää koko palvelujärjestelmän tuottavuuden merkittävää parantamista.

Tiedetään, että sote-menot kasvavat jatkuvasti vuodesta toiseen, jos haluamme säilyttää nykyisen palvelutason emmekä toteuta välttämättömiä uudistuksia.

Sote-uudistuksen toteuttamisen keinoja ovat palvelurakenteen ja -prosessien uudistaminen, teknologian ja digitalisaation hyödyntäminen, byrokratian vähentäminen, uusien innovaatioiden käyttöönotto, tehokkaampi organisoituminen ja selkeä työnjako sekä palveluiden parempi integroiminen.

Lähes kaksikymmentä vuotta valmistellussa sote-uudistuksessa on vasta otettu ensimmäinen merkittävä askel. Hyvinvointialueiden myötä syntyivät vahvemmat järjestäjäorganisaatiot. Niiden vastuulla on pitkälti se, kuinka uudistuksen todelliset tavoitteet saavutetaan.

Valitettavasti sote-keskustelua on alkuvuoden hallinnut hyvinvointialueiden rahanpuute ja siihen liittyvät pohdinnat leikkaus- ja sopeuttamistarpeesta. Niitäkin varmaan tarvitaan, mutta eikö nyt kannattaisi keskittyä todellisten uudistusten toteuttamiseen? Sellaisten, joiden avulla pystytään parantamaan tuottavuutta. Tällöin saadaan samalla rahamäärällä enemmän palveluita ja vaikuttavuutta.

Kirjoittaja Ismo Partanen on LPY:n toiminnanjohtaja
Kuva Juha Sarkkinen