Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmassa meneillään viimeinen vuosi
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) käynnisti Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osana hallituksen sote-uudistusta vuonna 2020. Ohjelma jatkuu vuoden 2023 loppuun asti eli meneillään on nyt viimeinen vuosi. Vaikka toiminnan tavoitteet näyttävät hyviltä, LPY:n mielestä ohjelmalle pitäisi asettaa myös numeerisia tavoitteita ja seurata niiden toteutumista.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen kehittämisen teesien huoneentaulu.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteena on parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta, siirtää toiminnan painotusta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön, varmistaa palveluiden laatu ja vaikuttavuus sekä vahvistaa palveluiden monialaisuutta ja yhteentoimivuutta. Kustannusten kasvua saadaan hillittyä, kun nuo tavoitteet saavutetaan. Digitaalisuus on määritelty osaksi kaikkien tavoitteiden toteutumista.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma perustuu valtioneuvoston antamaan asetukseen, ja ohjelmaa on toteutettu alueellisissa kehittämishankkeissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tukee ja koordinoi hankkeiden toimeenpanoa. THL:ssä on hanketoimisto, jossa työskentelee viisi aluekoordinaattoria ja valtionavustushankkeiden sisältöaiheiden asiantuntijoita.
STM rahoittaa ja linjaa ohjelmatyötä. Ministeriö on myöntänyt alueellisille hankkeille avustuksia 70 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 141 miljoonaa euroa vuonna 2021. Sen jälkeen rahoituskierroksia ei enää ole ollut.
Hankkeet kootaan Innokylään
THL:n hankejohtaja Anu Niemi kertoo, että alueet ovat saaneet itse pitkälti päättää konkreettiset kehittämistoimenpiteensä. Kaksi teemaa on kuitenkin ollut kaikille pakollisia: perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn edistäminen ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden käyttöönotto.
− Molemmissa teemoissa on muun muassa otettu käyttöön digitaalisia työkaluja ja -prosesseja sekä koulutettu tuhansia sote-ammattilaisia matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden menetelmiin perustasolla, Niemi sanoo.
THL seuraa menetelmien käyttöä potilastietojärjestelmien kautta sille tulevan datan pohjalta. Jokaisen hyvinvointialueen täytyy kuvata tekemistään Innokylään. Sen verkkosivuille on koottu hyvinvointialueiden alasivut, joilta löytyvät hankkeiden kuvaukset ja kuvaukset siitä, mitä on tehty määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Yksityiset kumppanit otettava mukaan kehittämistyöhön
Tulevaisuuden sote-keskusohjelmassa korostetaan yhteistyötä ja verkottumista. Käytännössä silloin puhutaan lähinnä yhteistyöstä hyvinvointialueiden sisällä ja välillä. LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen kiinnittää huomiota siihen, että ohjelman vuosikertomuksessa on oma osionsa järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä, mutta ei edes viittausta yritysyhteistyöhön.
Anu Niemi tunnistaa puutteen mutta painottaa, että yhteistyö yritysten kanssa rakennetaan aluetasolla. Avainasemassa ovat siten hyvinvointialueet. Hänen mukaansa ostopalveluiden tuottajat ovat ainakin jossakin määrin osallistuneet yhteiseen kehittämistyöhön.
Partanen muistuttaa, että tavoiteltu palveluiden saatavuuden parantaminen ei ole mahdollista ilman yhteistyötä yritysten kanssa. Palveluiden tarpeen vääjäämättä koko ajan kasvaessa julkisen sektorin oma tuotantokapasiteetti ei yksinkertaisesti riitä tyydyttämään sitä. Kun kumppanuutta siis tarvitaan, yritysten pitäisi olla mukana kehittämistyössä tiiviisti.
Partanen pitää ohjelman tavoitteita sinänsä hyvinä. Hän kuitenkin huomauttaa, että yleisellä tasolla olevien sanallisten tavoitteiden lisäksi täytyisi asettaa myös numeerisia tavoitteita. Niiden toteutumista on myös seurattava ja toimintaa korjattava, jos tavoitteisiin ei päästä.
Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman vuosikertomus 2022
Tulevaisuuden sote-keskus Innokylässä
Teksti: Martti Ahlstén