Toimintakyvyn menettämisen riskiä tasataan sairauskuluvakuutuksella

Blogi 25 | Päivi Luna

Seurasin yksityisellä terveyspalveluntuottajalla sivusta tilannetta, kun ilmeisesti tapaturmassa ollut asiakas istuutui silmin nähden pahoista kivuista huolimatta helpottuneena asiakaspalvelupisteelle. Hän avasi lompakkonsa, otti henkilöasiakirjat ja ojensi ne huudahtaen: Onneksi minulla on vakuutus, joka kattaa kaiken, mitä tehdään! Ei siis hätää.

Kyse oli ilmoittautumisesta varatulle ajalle, vastaanotto ja ammattilaisen apu odotti vain muutamien minuuttien päästä tapaturmasta. Asiakas tunnistettu ja vakuutus todettu. Hoito saattoi alkaa, sillä asiakasta odottaneen lääkärin ovi avautui.

Palvelulupauksissa on eroa eri paikoissa: julkisen sektorin puolella asiakas saa kontaktin, hänet otetaan vastaan ja aloitetaan selvittely – joka johtaa eri tapauksissa erilaisella aikataululla hoidon tarpeen arvioon ja lopulta hoitoon. Asiakas ei voi ennalta tietää, miten käy: omat ja muiden henkilöiden kokemukset vaikuttavat myös odotukseen tulevasta. Millaisessa prosessissa sinä toivoisit itse olevasi hädän ja kärsimyksen hetkellä?

======
Onneksi minulla on vakuutus, joka kattaa kaiken, mitä tehdään!
======

Erilaisiin riskeihin varautumista kutsutaan riskienhallinnaksi. Riskejä tasataan vakuutuksin ja mikäpä sen tärkeämpi vakuutettava kuin oma terveys ja toimintakyky! Ihmisen intressi on pitää itsensä toimintakykyisenä, ja sairauskuluvakuutuksella pienennetään riskiä, että päätyy vaikkapa työkyvyttömäksi tai joutuu maksamaan itsensä kipeäksi hoidosta. Vuoden 2020 lopussa 1 264 000 suomalaisella oli sairauskuluvakuutus. Näiden vakuutusten määrä on kasvanut koko tilastointiajan vuodesta 2009. Työnantajan ottama sairauskuluvakuutus on 260 000 ihmisellä.

Sairauskuluvakuutus mahdollistaa nopean hoitoon pääsyn omavalintaiseen tai vakuutusyhtiön suosittelemaan hoitolaitokseen. Sen tarkoitus on täydentää julkisia terveyspalveluja, ja se korvaa muun muassa tutkimus- ja hoitokuluja sekä lääkärin määräämiä lääkkeitä.

Tutkimusten mukaan vakuutuksenottajien tavoitteena on ollut erityisesti jonotuksen minimointi. Muuna syynä vakuutuksen käyttöön on ollut vaivattomuus palvelujen käytössä, kuten mahdollisuus täsmällisiin ajanvarauksiin päivystyksen sijaan ja ilta-aikoihin. Tärkeänä on pidetty myös taloudellisia syitä: vakuutuksella säästää rahaa, jos tulee vaikkapa hankala sairaus, lääkekuluja tai tarve erikoislääkärin palveluille.

Hoitoon toki pääsee myös ilman vakuutusta, mutta silloin kulut on maksettava itse. Tämänkin tarkkailemani asiakas tiedosti: Helpotus syntyi siitä, että on vakuutus, joka korvaa. Ehkä hän saa korvauksia muistakin kuluista myöhemmin.

Suomen soten vahvan perustan muodostaa verovaroin rahoitettu järjestelmä, jota yksityiset palvelut ja vakuutukset täydentävät. Yksityiset palvelut antavat myös tilaa julkisen järjestelmän kehittyä yhä paremmin kansalaisten tarpeita vastaavaksi.
 

Kirjoittaja Päivi Luna toimii johtavana asiantuntijana Finanssiala ry:ssä vastaten hyvinvoinnin rahoituksesta sekä ennakointi-  ja vastuullisuustehtävissä.
Kuva Mika Levälampi