Tekoäly on jo muuttanut lääkäreiden työtä

Tekoäly ei ole enää mitään scifiä vaan täällä tänään. Terveydenhuollossa sitä jo hyödynnetään.

​​​​​​​Kuva Martti Ahlstén
Tekoälyä on käytetty esimerkiksi ammattitautiastmojen selvittämiseen

Kun puhumme tulevaisuudesta, puhumme väistämättä jossakin vaiheessa myös tekoälystä, sillä sen uskotaan tehostavan yhteiskunnan toimintaa ja parantavan tärkeiden palveluiden tuottavuutta ja laatua. Aava Pasilan suurasiakkaista vastaava työterveyslääkäri Marko Luhtala uskoo tekoälyn mahdollisuuksiin terveydenhuollon kehittämisessä. Hän puhui aiheesta Lääkäripäivillä tammikuussa.

− Emme enää pelkästään visioi tulevaisuutta, sillä tekoäly on jo nyt terveydenhuollossa yleisempää kuin huomaammekaan. Sitä käytetään varsin yleisesti ja menestyksekkäästi esimerkiksi EKG-käyrien analysoinnissa, hän sanoi.

Luhtala itse käyttää työssään erilaisia tekoälysovelluksia lähes päivittäin.

− Kehitys on sen suuntainen, että tekoälylle haetaan laajempia käyttömahdollisuuksia paitsi sairaanhoidossa myös yritysten työntekijöiden työkykyriskien ennustamisessa ja alentamisessa, hän kertoi.

Tekoäly on auttanut koronapandemian hoidossa

Koronakriisin aikana tekoälyä on käytetty muun muassa sairaanhoidon kapasiteetin riittävyyden ennustamiseen, koronan vaikutusten seurantaan ja ennakointiin sekä eri ammattiryhmien tautiriskin arviointiin.

Kansalainen on voinut tietämättään kohdata tekoälyn koronaboteissa. Esimerkiksi HUSin koronabotissa on voinut tehdä oirearvion ja varata ajan koronatestiin. Myös koronapassi on eräänlainen tekoälysovellus, jota voidaan edelleen tarvita esimerkiksi matkustettaessa ulkomaille.

− Lukuisat tekoälysovellukset ovat auttaneet koronapandemian hoidossa ja tehostaneet sitä, Luhtala kiteytti.

Tekoäly löytää piileviä ongelmia

Esimerkkinä tekoälyn käytöstä työterveyshuollossa Luhtala kertoi yrityksestä, jossa haluttiin selvittää jauhopölystä aiheutuneita ammattitautiastmoja. Vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan yrityksessä oli aiemmin todettu tällaisia tapauksia.

Dataa haettiin työterveyshuollon ja työnantajan tietokannoista. Lisäksi käytettiin Kelan työkaluja eli Potilastiedon arkiston ja Reseptikeskuksen tietokantoja.

Lopputuloksena löytyi useita aikaisemmin todettuja astmasairauksia, jotka eivät olleet työterveyshuollon tiedossa, koska hoito oli tapahtunut julkisessa terveydenhuollossa. Lisäksi löytyi useita uusia ammattitautiepäilyjä sellaisten henkilöiden kohdalla, joilla tutkimukset olivat jääneet kesken. Niistä kaksi astmasairautta ja yksi ihotauti varmistuivat työperäisiksi.

Lisäksi löytyi useita henkilöitä, joille oli tehty astmatutkimukset, mutta epäilyä ammattitaudista ei ollut syntynyt.

Yhteenvetona Luhtala totesi, että digitalisaatio ja erilaiset tekoälysovellukset muuttavat työelämää ja myös lääkäreiden työtä. Parhaimmillaan ne antavat mahdollisuuksia sairaanhoidon ja ammattitautidiagnostiikan tehostamiseen sekä lisäävät työterveyshuollon vaikuttavuutta.

Teksti ja kuva: Martti Ahlstén