Tapani Tölli: Kivijalka kuntoon
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.) uskoo, että sote-uudistuksesta tulee hyvä, kun kivijalka rakennetaan alkuvaiheessa kunnolla. Palveluiden tuottamisessa tarvitaan myös terveysalan yritysten panosta.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajaksi valittu Tapani Tölli on velvollisuudentuntoinen mies. Hän oli jo vetäytynyt politiikasta viettämään eläkepäiviä, kun alkoi tulla vetoomuksia asettua ehdolle aluevaaleissa.
− Olen ollut kansanedustajana, perustuslakivaliokunnan jäsenenä ja ministerinä valmistelemassa sote-uudistuksen lainsäädäntöä Paras-hankkeen ajoilta saakka. Suostuin ehdokkaaksi, koska katsoin velvollisuudekseni olla käytettävissä myös uudistuksen toteuttamisvaiheessa. Poliittisia paineita ei ollut eikä ole, sillä enää en ole pyrkimässä mihinkään, Tölli pohtii.
Ajatuksissa oli aluevaltuutetun luottamustoimi, jos ääniä tulisi riittävästi. Niitä tuli paljon, ja niin hän suostui ottamaan vastaan hyvinvointialueen hallituksen kokopäiväisen puheenjohtajan tehtävän.
Päätöksenteon pohjaksi oikea tilannekuva
Tapani Tölli pitää aikaansaatua sote-uudistusta kohtuullisen hyvänä. Hän haluaa keskittyä siihen, että uudistus saadaan toteutetuksi mahdollisimman hyvin, eikä edes mieti, olisiko jokin kohta pitänyt tehdä toisin. Jos korjattavaa ilmenee, sitten korjataan.
− Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että nyt alkuvaiheessa teemme suuria ja kauas kantavia päätöksiä. Rakennamme toiminnan kivijalkaa eikä sen muuttaminen ole yhtä helppoa kuin yksittäisten toimintojen muuttaminen myöhemmin. Siksi nyt täytyy tehdä huolellista työtä, vaikka aikataulu on erittäin kireä, hän kertoo.
Töllin mukaan päätöksenteon pohjana pitää olla oikea tilannekuva, jotta palvelutarpeeseen voidaan vastata. Tässä suhteessa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on kuin Suomi pienoiskoossa. On vahva keskuskaupunki ja harvaan asuttuja alueita. On nuoren väestön Oulu ja ikääntynyttä maakuntaa. Monimuotoisuus on rikkaus, mutta myös haaste. Palvelut pitää järjestää koko alueelle siten, että ne ovat hyvin saatavissa ja saavutettavissa.
− Yritysten roolista sote-palveluiden tuotannossa en olisi huolissani. Me emme ole tekemässä tässä suhteessa mitään ideologista uudistusta. Palvelut pitää järjestää siten, että uudistuksen perustavoitteet toteutuvat. Siis siten, että palvelut toimivat entistä tehokkaammin ja vaikuttavammin ja yhdenvertaisuudesta pystytään huolehtimaan nykyistä paremmin, Tölli sanoo.
− Palvelutuotantoa pitää tarkastella kokonaisuutena ja yksityisillä on siinä oma roolinsa. Tarvitsemme terveyspalveluyrityksiä. Meidän pitää tehdä yhteistyötä. En usko siihen, että hyvinvointialueen täytyy tuottaa kaikki palvelut itse, hän painottaa.
Tiedolla johtaminen tärkeää
Tapani Tölli korostaa, että nyt rakennetaan uutta, kuntarajoista riippumatonta järjestelmää. Hän uskoo, että aluevaltuutetut sisäistävät roolinsa koko alueen kehittäjinä – ja ”kyläpolitikointi” jää pois.
− Tässä on vanhasta pois oppimisen paikka. Palveluita pitää voida kehittää ja käyttää kuntarajoista riippumatta, hän muistuttaa.
Tiedolla johtamisesta tulee tärkeää. Tulosten mittaamisesta täytyy siirtyä vaikuttavuuden mittaamiseen. Perinteisesti on mitattu käyntejä ja suoritteita. Jatkossa pitäisi seurata hoidon vaikuttavuutta. Olennaista ei ole, montako polvileikkausta tehdään, vaan se, kuinka moni kävelee jälleen.
Pohjois-Pohjanmaan aluehallitus kokoontui ensimmäiseen viralliseen kokoukseensa 3.3.2022 puheenjohtaja Tapani Töllin johdolla. Fläppitaululla hyvinvointialueen vt. johtaja Ilkka Luoma kertaa sote-uudistuksen haasteita.
Teksti: Martti Ahlstén
Kuvat: Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue