Suomi – suunnannäyttäjä sote-tiedolla johtamisessa?

Blogi 9/2022 | Tuomas Nenonen

Sote-alaan ja erityisesti sote-uudistukseen liittyvässä keskustelussa on jo pitkään nostettu esiin tiedolla johtamisen tärkeys. Teema on erityisen ajankohtainen nyt, kun hyvinvointialueet kokoavat rivejään ja uudet järjestäjät ottavat sote-hevosten suitset käsiinsä.

Omassa työssäni konsulttina olen vuosien varrella työskennellyt hyvin konkreettisesti monenlaisten sote-tiedolla johtamiseen liittyvien teemojen parissa niin julkisen kuin yksityisen sektorin kanssa.

Oma näkemykseni on, että edessämme on soten tiedolla johtamisen kannalta erittäin merkittävät muutoksen vuodet. Työtä tulee varmasti riittämään ja sote-sektorin toimijat tulevat kohtaamaan mittavan kirjon uusia ratkaistavia haasteita. Toisaalta edessämme on mahdollisuus luoda jopa kansainvälisellä tasolla johtavaa, tietoon perustuvaa palvelu- ja johtamisjärjestelmää.

Tiedolla johtamisen teeman ympärille ei myöskään kannata lähteä rakentamaan liian abstrakteja tai monimutkaisia rakenteita. Loppupeleissä kyse on kuitenkin suhteellisen konkreettisista muutostarpeista ja lopullista tavoitetta täytyy jaksaa lähestyä pienin askelin.

Alueiden aloittaessa ensimmäinen ratkaistava haaste tulee varmasti olemaan yhtenäisen tietopohjan muodostaminen. Nykyisin kuntien toiminnassa ja tiedoissa on eroavaisuuksia ja tarkemman alueellisen kokonaiskuvan hahmottaminen tulee edellyttämään työtä. Lisäksi järjestäjien tulee alueen tilannetta arvioidessaan ottaa huomioon myös kuntien ulkopuolinen palvelutuotanto, jolla on merkittävä rooli alueen kokonaistarpeiden täyttämisessä.

Strategisen suunnittelun näkökulma nousee vahvemmin esiin, kun alueen nykytilasta on riittävä käsitys ja tietopohja. Kysymykset siitä, miten alueen palvelutarve kehittyy, miten palvelut tulevaisuudessa turvataan ja mitä järjestäjän työkalupakin keinoja siihen käytetään, tulevat olemaan keskiössä.

Strategisessa suunnittelussa tulee korostumaan tiedon läpinäkyvyys sekä tietoon perustuva päätöksenteko. Jokainen alue joutuu loppukädessä ”jakamaan niukkuutta”, ja tätä varten päätöksentekijöillä tulisi olla työkalut parhaan mahdollisen rakenteen tunnistamiseksi ja luomiseksi. Järjestäjän vastuulla on käyttää alueen sote-rahoitus mahdollisimman viisaasti. Viisas järjestäjä tekee tämän analyyttisesti, objektiivisesti ja tietoon nojautuen.

Koneiston kokoaminen ja suunnan määrittäminen ei yksin riitä. Vankkureita pitää myös ajaa. Tätä varten alueiden on kehitettävä myös malleja alueen palvelurakenteen ja -tuotannon jatkuvalle johtamiselle. On tärkeää kyetä varmistamaan, että suunniteltua strategiaa ja tavoitteita pystytään toteuttamaan.

Näkisin, että tiedolla johtamisen kehittymiseksi tarvitaan nykyistä parempaa sote-tiedon läpinäkyvyyttä, valveutunutta päätöksentekoa ja enenevissä määrin yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Loppujen lopuksi Suomen sote-palveluiden turvaaminen on kaikille alan toimijoille yhteinen päämäärä.

Kirjoittaja Tuomas Nenonen toimii konsulttina VALOR Partnersilla 
Kuva Tomi Parkkonen