STM:n Minna Saario: Haussa kansallisesti yhteinen tavoitetila
Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan sisältyy kansallinen palvelureformi, jonka visiona on vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut.
Yksi säädösmuutosten tarkoituksista on vähentää sääntelyn yksityiskohtaisuutta. Kuva: Mikke Pöyhönen
Palvelureformissa uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon sisältöjä koskevaa lainsäädäntöä sekä siihen liittyvää ohjausta vastaamaan nykyisiä sote-rakenteita ja valtakunnallisia sote-tavoitteita. Reformin valmistelusta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Kansallisella palvelureformilla täydennetään sote-uudistusta, jossa palveluiden järjestämisvastuu siirrettiin kunnilta hyvinvointialueille.
Kansallisen palvelureformin muutosjohtaja Minna Saario sosiaali- ja terveysministeriöstä esitteli reformia Suuressa sote-seminaarissa Helsingissä marraskuussa. Tapahtuman järjestivät LPY ja NÄE ry yhteistyössä Hoiva&Terveyden kanssa.
Saarion mukaan palvelureformissa on keskeistä yhteistyö ja vuorovaikutus hyvinvointialueiden kanssa. Reformilla tuetaan hyvinvointialueiden omia muutosohjelmia, joilla pyritään tehostamaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintoja, uudistamaan toimintatapoja sekä kehittämään etä- ja digipalveluita.
− Hyvinvointialueet osallistuvat palvelureformin valmisteluun osana niiden uudistuvaa ohjausta. Myös sosiaali- ja terveyspalveluita koskevia säädösmuutoksia valmistellaan yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Näin vahvistetaan lakiesitysten vaikuttavuutta ja keskinäistä yhteensopivuutta sekä varmistetaan niiden realistinen toimeenpantavuus ja kustannusvaikutusten arviointi, Saario painotti.
Visio 2030-luvulle valmistelussa
Minna Saarion mukaan palvelureformilla pyritään luomaan sote-palveluiden kehittämiselle yli hallituskausien ulottuva, kansallisesti yhtenäinen tavoitetila, johon kunkin hallituksen toimet tähtäävät. Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet valmistelevat parhaillaan näkemystä 2030-luvun sote-palvelujärjestelmästä.
Kaaviokuva: Sosiaali- ja terveysministeriö
− Jo nykyisen hallituksen ohjelman toimeenpanossa pyritään ottamaan huomioon palvelujärjestelmän pitkäjänteisemmät tavoitteet, Saario sanoi.
− Ajatuksena on, että kun saamme tarkennettua tavoitetilaa keväällä 2025, tämän hallituskauden toimia pystyttäisiin sitten paremmin suuntaamaan sen mukaisiksi, hän kertoi.
Palvelureformille määritelty viisi tavoitetta
Kansallisen palvelureformin tavoitteiksi on määritelty seuraavat: ennaltaehkäisyn parantuminen; integraation, saatavuuden ja jatkuvuuden vahvistuminen; palvelujärjestelmän selkiytyminen; vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden lisääntyminen sekä varautumisen ja häiriötilanteiden hoidon vahvistuminen.
Tavoitteiden alle on sijoitettu toimeenpanohankkeita ja -ohjelmia, joita ovat: Hyvän työn ohjelma; Digitaalinen sosiaali- ja terveydenhuolto (Digiohjelma); Kansallinen sote-tietojohtamisen ja vaikuttavuuden kehittäminen sekä Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) sote-hankinnat.
Toimenpideohjelmissa alkaa vähitellen valmistua tuotoksia, joiden perusteella voidaan tarkentaa jatkotoimenpiteitä.
Minna Saarion mukaan katse käännetään nyt tuleviin lakimuutoksiin, joilla pyritään toteuttamaan palvelureformin tavoitteita aiempia ”täsmätoimia” kattavammin.
− Uudistamisen on oltava jatkuvaa, jotta palvelujärjestelmän ajantasaisuus voidaan varmistaa, hän sanoi.
Teksti: Martti Ahlstén