Sote-uudistus epäonnistuu ilman yrityksiä

Blogi 20 | Mikael Pentikäinen

Uudet hyvinvointialueet valmistautuvat sosiaali- ja terveyspalveluiden mittavaan uudistukseen. Urakka on suuri. Tehtävänä on paljon päätöksiä.

On syytä toivoa aluepäättäjien ja virkamiesjohdon ymmärtävän, että uudistusta ei pystytä viemään missään päin Suomea läpi onnistuneesti ja tehokkaasti, jos yksityistä ja kolmatta sektoria ei valjasteta kunnolla sote-palveluiden tuotantoon.

Siksi on olennaista kiinnittää paljon huomiota siihen, miten yhteistyö julkisen sektorin, yksityisten yritysten ja järjestöjen kanssa järjestetään.

Vuonna 2020 sote-palveluiden markkina oli noin 24,2 miljardia euroa. Siitä kului julkisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon 55 prosenttia (13,2 miljardia), yksityisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon kahdeksan (1,8 miljardia) ja julkisesti rahoitettuihin sosiaalipalveluihin 38 prosenttia (9,1 miljardia).

Ala työllistää noin 380 000 henkilöä. Selvästi yli kolmannes on töissä yksityisellä sektorilla ja heistäkin valtaosa julkisesti rahoitetuissa palveluissa.

Yksityisen sektorin rooli on erityisen tärkeä sosiaalihuollossa. Esimerkiksi päihde- ja mielenterveyskuntoutuspalveluista yli 80 prosenttia hoituu yksityisin toimijoin. Lasten ja perheiden sosiaalipalveluista yksityiset tuottavat lähes puolet ja vammaisten palveluista noin 40 prosenttia.

Terveydenhuollossa yrityksiä on hyödynnetty vähemmän. Se valitettavasti näkyy palveluiden saatavuudessa ja laadussa.

Yrityksiä on syytä käyttää laajalti myös hyvinvointialueiden tukipalveluissa.

Käytämme valtavasti verorahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotka ovat kansalaisten hyvinvoinnille mitä tärkeimpiä palveluita.

Olisi anteeksiantamatonta, jos päättäjät eivät hyödynnä näissä palveluissa kaikkia niitä työkaluja, joita on käytettävissä. Ilman yksityistä sektoria emme pysty tarjoamaan laadukkaita ja tehokkaita sote-palveluita kaikille suomalaisille. Yhteistyön on aika nyt.

Kirjoittaja Mikael Pentikäinen on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.
Kuva Johanna Kinnari