Sote-alan osakeyhtiöitä kohdeltava yhdenvertaisesti omistajatahosta riippumatta

Hallitusta on vaadittu korjaamaan sote-esitystään tavalla, joka johtaisi siihen, että julkisomisteisia osakeyhtiöitä suosittaisiin yksityisten osakeyhtiöiden kustannuksella. Asianajaja Mikko Alkion mukaan ratkaisua olisi hyvin vaikea ymmärtää ja se olisi ristiriidassa EU:n valtiontukisäädösten kanssa ja edellyttäisi ilmoitusmenettelyä ennen lain voimaantuloa.

Mikko Alkio | Kuva: Avance

Sosiaali- ja terveydenhuollossa toimii kuntien ja kuntayhtymien omistamia osakeyhtiöitä, jotka tuottavat palveluita omistajilleen mutta kilpailevat samanaikaisesti myös avoimilla markkinoilla. Nämä julkisesti omistetut osakeyhtiöt ja niiden omistajat ovat vaatineet muutoksia hallituksen sote-esitykseen, koska esitys niiden mielestä uhkaa vaikeuttaa julkisomisteisten yhtiöiden ja perustettavien hyvinvointialueiden toimintaa.
 
Kyseessä on erityisesti soten järjestämislain vaatimus, jonka mukaan hyvinvointialueilla pitäisi olla riittävästi omaa tuotantoa, jotta ne tarvittaessa pystyisivät tuottamaan kaikki järjestämisvastuullaan olevat palvelut itse.
 
Kaikkia osakeyhtiöitä kohdeltava samalla tavalla
 
Julkisesti omistettua osakeyhtiötä ei hallituksen esityksen mukaan voida laskea hyvinvointialueen omaksi tuotannoksi. Yhtiöitä omistavat kunnat ja kuntayhtymät ovat kuitenkin vaatineet, että julkisesti omistetut yhtiöt pitäisi luokitella hyvinvointialueen omaksi palveluntuotannoksi eikä rinnastaa niiden toimintaa yksityisiin osakeyhtiöihin.
 
Mikko Alkion mielestä vaatimus on mahdoton.
 
– Lähtökohta on, että osakeyhtiöitä on kohdeltava yhdenvertaisesti. Siinä mielessä kysymyksessä olisi hyvin periaatteellinen ja merkittävä poikkeus. Ei voi olla olemassa erilaisia osakeyhtiöitä vaan kaikkien on toimittava samoilla periaatteilla ja säännöillä. Mutta tässä poikettaisiin myös valtiontukitapauksista seuranneeseen toimintojen eriyttämisvaatimukseen, joka meillä on lainsäädännössä laajasti hyväksytty, hän painottaa. 
 
– Jos julkisesti omistetut osakeyhtiöt luokiteltaisiin hyvinvointialueen omaksi tuotannoksi, näiden yhtiöiden ei tarvitsisi kilpailla oman hyvinvointialueen palveluista. Se toisi niille taloudellista vakautta, jonka turvin ne voisivat kilpailla yksityisten osakeyhtiöiden kanssa avoimilla markkinoilla entistä vahvemmin. Tästä syystä markkinoille suunnattava toiminta tulisi vähintäänkin eriyttää omaksi yhtiökseen. Tämän jälkeen herää kysymys, miksi julkisen sektorin toiminta pitää enää olla yhtiömuotoista, Alkio sanoo.

– Paras ratkaisu olisi kuitenkin luopua ylimitoitetusta oman tuotannon vaatimuksesta sekä ns. virkalääkärivaatimuksesta – siinä hengessä kuin perustuslakivaliokuntakin viitoitti. STM:n perustuslakiin nojanneet perustelut olivat yksiselitteisesti täysin väärin. Odotan sosiaali- ja terveysvaliokunnan selkeää korjausta asiaan. Jos tämä näin jää, niin teemme kyllä hyvin kyseenalaista lainsäädäntöhistoriaa, Alkio sanoo.
 
EU-sopimus kieltää valtiontuen
 
Jos hallituksen sote-esitystä lähdetään korjaamaan siten, että julkisomisteisille osakeyhtiöille tulee muista yhtiöistä poikkeava erityisasema, se tarkoittaa Mikko Alkion mukaan valtiontuen antamista julkisomisteisille yhtiöille. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että asiaa koskevasta lainsäädännöstä pitäisi tehdä ilmoitus Euroopan komissiolle.
 
Kyse on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) artikloista 107 ja 108, joissa määritellään, millaiset toimenpiteet ovat valtiontukea ja miten tuesta on tehtävä ilmoitus Euroopan unionille ennen lainsäädännön voimaantuloa.
 
Tätä valtiontukioikeudellista ongelmaa ei Alkion mukaan kuitenkaan synny, jos julkisesti omistettuja osakeyhtiöitä koskeva muutos kohdistuisi vain sellaisiin osakeyhtiöihin, jotka tarjoavat palveluita pelkästään omistajilleen. Ne eivät silloin toimisi lainkaan kilpailluilla markkinoilla.