Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteista puuttuu kunnianhimo
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi joulukuussa 2022 sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet vuosille 2023−2026. Tavoitteiden painopisteet ovat vaikuttavuudessa ja laadussa. LPY:n mielestä yritysyhteistyö on kirjattava selkeämmin valtakunnallisiin tavoitteisiin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset strategiset tavoitteet ovat keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausta. Sote-uudistuksen voimaantulon myötä valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle.
Valtakunnallisessa strategiassa määritellään tavoitteet esimerkiksi tuottavuuden ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle, hyvinvointialueiden väliselle yhteistyölle, sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan kehittämiselle sekä alueellisen ja valtakunnallisen valmiuden ja varautumisen toteuttamiselle.
Strategiassa tavoitteita on yhteensä yksitoista. Ne jakautuvat seuraavien neljän yläperiaatteen alle: palveluiden laatu paranee, lisätään toiminnan vaikuttavuutta, sosiaali- ja terveydenhuolto on toimiva osa yhteiskuntaa sekä tiedon ja tutkimuksen merkitys kasvaa.
Suppeat siirtymäkauden tavoitteet
Valtakunnallisten tavoitteiden valmistelu on tehty sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmisteluprosessi aloitettiin kesällä 2022. Uuden soten mukaisia ensimmäisiä tavoitteita laadittaessa on hyödynnetty jo olemassa olevia strategioita ja toimintaohjelmia.
Ensimmäiset valtakunnalliset tavoitteet ovat suppeat. Näissä siirtymävaiheen tavoitteissa otetaan huomioon järjestämisvastuun siirtymiseen liittyvät erityispiirteet sekä hyvinvointialueiden vasta rakentuvat toimintamallit ja organisaatio.
Jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisia tavoitteita valmisteltaessa voidaan hyödyntää laajemmin kertynyttä seuranta- ja arviointitietoa sekä sosiaali- ja terveysministeriössä laadittavia vuosittaisia selvityksiä.
Yritykset avuksi toteuttamaan strategiaa
LPY pitää hyvänä sitä, että tavoitteissa painotetaan vaikuttavuuden ja laadun kehittämistä. Niiden avulla luodaan edellytykset palveluiden saatavuuden ja palvelujärjestelmän tuottavuuden parantamiseen.
Sosiaali- ja terveysministeriö on kuullut tavoitteiden valmistelussa muita ministeriöitä ja hyvinvointialueita. LPY:n mielestä ministeriön olisi pitänyt kuulla huomattavasti laajemmin eri sidosryhmien näkemyksiä, myös yksityisen sektorin edustajien.
− Hyvinvointialueiden ja kuntien sekä muiden eri sidosryhmien väliset toimivat yhteistyörakenteet ja toimintakäytännöt on nimetty yhdeksi valtakunnalliseksi tavoitteeksi. Kirjaukset yksityisen sektorin kanssa tehtävästä yhteistyöstä puuttuvat lähes kokonaan. Lisäksi yhteistyölle asetetut mittarit ovat kovin vaatimattomat, LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen sanoo.
LPY muistuttaa, että yksityisellä terveydenhuollolla on paljon annettavaa strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi, esimerkiksi palveluiden toimintavarmuuteen ja integraatioon, taloudelliseen kestävyyteen, vaikuttavuuteen ja digitalisaatioon.
− Hyvinvointialueiden on strategian käytännön toteuttajina otettava yksityisen sektorin toimijat laajasti mukaan yhteistyöhön, jotta nämä valtakunnalliset tavoitteet voidaan saavuttaa, Partanen esittää.
Lataa Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet vuosille 2023−2026