Sitra löi pöytään kovat tavoitteet
”Vuonna 2030 terveydenhoitomme on aidosti ennaltaehkäisevää ja yksilöllistä samalla kun kustannukset pysyvät hallinnassa. Terveydenhuollon uudistaminen synnyttää uutta osaamista ja Suomi on yksi kiinnostavimmista terveydenhuollon kansainvälisistä kehittämisen keskuksista.”
Yllä oleva on suora lainaus Sitran julkaisemasta dokumentista Suomen terveysalan kasvun ja kilpailukyvyn visio 2030. Mukana dokumentin laatimisessa on ollut merkittävä määrä terveysalan toimijoita.
Miten uskottava tällainen visio on nyt, kun hyvinvointialueet taistelevat valtavien työvoima- ja taloushaasteiden kanssa?
Kun ottaa huomioon hyvinvointialueiden toimenpiteet sote-uudistuksen etenemisessä, varsinainen palveluiden kehittäminen on pääosin vasta alkamassa. Vuosi 2030 saattaa tulla liian nopeasti, jotta meillä todella olisi aidosti ennaltaehkäisevä palvelujärjestelmä ja kustannukset hallinnassa.
Sitra julkisti Suomen terveysalan kasvun ja kilpailukyvyn vision 2030. Visiota esittelemässä Sitran johtava asiantuntija Petri Lehto.
Vision pohjana uusi tilannekuva
Sitran julkaisema visio on jatkoa vuonna 2014 valmistuneelle Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategialle, jota jo kolme hallitusta on ohjelmissaan noudattanut. Sen avulla pyrittiin tuomaan hajallaan olevaa, koordinoimatonta terveysalan toimintaa yhden suunnitelman ja yhteisen tekemisen alle.
Terveysalan kasvun ja kilpailukyvyn visio 2030 luo uuden tulevaisuuden tilannekuvan. Se katsottiin Sitran mukaan tarpeelliseksi, koska toimintaympäristön muutokset edellyttävät yhtä hallituskautta pidempää näköalaa tulevaisuuteen.
Visio nojaa Suomen mahdollisuuksiin kääntää hyvät digitalisoituneen terveydenhuollon ja terveysdatan hyödyntämisen valmiutemme käytännön hyödyiksi. Vuoteen 2030 tultaessa Suomi on vision mukaan uudistanut terveydenhuoltoaan kansainvälisenä edelläkävijänä terveysdata ja digitalisoituminen edellä.
Vienti, investoinnit ja yritysten määrä kasvavat
Vision mukaan terveyspalvelumme ovat vuonna 2030 sekä yksilöllisiä että kustannustehokkaita. Ennaltaehkäisevä terveydenhoito on saanut kasvavaa jalansijaa terveydenhuollon budjetissa suhteessa sairaanhoitoon.
Terveydenhuollon uudistaminen on synnyttänyt alalle uutta osaamista, joka on siivittänyt alan viennin, investoinnit ja yritysmäärän merkittävään kasvuun. Johtava asemamme EU:n terveysdata-aloitteiden toteutuksessa ja käytäntöön viejänä on hyödyttänyt terveydenhuoltoamme ja yrityksiämme.
Suomesta on muodostunut yksi kiinnostavimmista terveydenhuollon kehittämisen kansainvälisistä keskuksista ja olemme haluttu kansainvälinen yhteistyökumppani.
Tarvittavat toimenpiteet vision saavuttamiseksi korostavat mahdollistavan lainsäädännön, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituskannustimien sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön merkitystä. Terveysalan kasvustrategia toimii välineenä visioon pääsemiseksi.
Petri Bono: Tavoitteet erinomaisia
LPY:n varapuheenjohtaja, Terveystalon johtava ylilääkäri, dosentti Petri Bono oli mukana visiotyössä haastateltavana sekä työpajassa osana asiantuntijajoukkoa pohtimassa suomalaisen terveysalan vahvuuksia, mahdollisuuksia ja heikkouksia.
− Ei Sitran julkaisema visio huono ole, päinvastoin. Vain kunnianhimoisten tavoitteiden avulla voidaan saavuttaa jotakin. Vision asettamat tavoitteet ovat erinomaisia ja sekin olisi hyvä tulos, jos edes osa niistä toteutuisi vuoteen 2030 mennessä, hän sanoo.
Bonon mukaan yhteinen visio luo positiivista näkymää tulevaisuuteen, jossa hoitoa saa ja terveydenhuollon palvelut ja niiden tuottamistavat ovat uudistuneet.
Bono lisää, että tutkimuksen ja innovaatiostrategian toimeenpanoa pitää ehdottomasti jatkokehittää ja kiihdyttää. Uuden hallituksen tulee laatia käytännön toimenpiteistä koostuva tutkimus- ja innovaatiopoliittinen toimintaohjelma, johon yritykset otetaan aktiivisesti mukaan.
Lisäksi Sitran selvityksessä ehdotettu aikaisempaa keskitetympi ohjausmalli, jossa valtioneuvosto valitsee terveysalalle oman tieteellisen johtajan nelivuotiskaudeksi, on kannatettava asioiden etenemisen varmistamiseksi. Hänen tehtävänään olisi johtaa terveysalan kansallista johtoryhmää (TKJ) kansainvälisten esimerkkien mukaisesti.
− Vain näin toimimalla Suomen kansainvälinen kilpailukyky ja meidän oman terveydenhuoltojärjestelmämme tehokkuus ja innovatiiviset palvelut voidaan turvata, Bono sanoo.
Lue verkossa tai lataa julkaisu Suomen terveysalan kasvun ja kilpailukyvyn visio 2030
Teksti: Martti Ahlstén
Kuva: Ruutukaappaus Sitran webinaarista