Sitra: Data tehokkaammin hyötykäyttöön

Sitra on julkaissut raportin, jossa se listaa suosituksia sosiaali- ja terveydenhuollon tehostamiseen paremman ja paremmin liikkuvan datan avulla. Raportti Datasta voimaa sote-järjestelmään toteaa, että sote-datan hyödyntämisen pullonkaulat liittyvät muun muassa tiedon saatavuuteen oikea-aikaisesti ja tarvittavassa muodossa, tekniseen yhteensopimattomuuteen ja lainsäädännön rajoitteisiin.

Raportti suosittelee muun muassa, että sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvän datan laatua tulisi parantaa, ihmisten tulisi päästä henkilökohtaiseen dataansa nykyistä helpommin käsiksi ja että lainsäädännön tulisi mahdollistaa ja velvoittaa tekoälyn käyttöä sote-alalla.

Sitra laskee, että selvityksessä annettujen suositusten toteuttaminen toisi 770 miljoonan euron vuosittaiset kustannussäästöt. Tämä voisi vapauttaa 5 000 hoitajan ja 1 300 lääkärin työpanosta tehokkaammin hoitotyöhön sekä helpottaa yhä kasvavaa pulaa hoitoammattilaisista.

Sitran projektijohtajan Markus Kalliolan mukaan nopeimmat hyvinvointialueet voisivat päästä kiinni säästöpotentiaaliin jo tällä vaalikaudella.

− Suosituksemme eivät vaadi lisää budjettirahaa, vaan hyvinvointialueiden kannattaisi priorisoida suositusten mukaisia kehitystoimia. Asioiden tekeminen uudella tavalla vapauttaisi kehityspanoksia ja työvoimaa, Kalliola toteaa.

Tekoälystä merkittävä apuri

Sitran mukaan työn tuottavuuden ja parempien palveluiden kannalta tärkeintä on, että sote-data saadaan liikkeelle hyvinvointialueen sisällä, hyvinvointialueesta toiseen ja pitkällä tähtäimellä Euroopan unionin jäsenmaasta toiseen.

− Olen samaa mieltä Sitran selvityksen kanssa siitä, että sote-datan joustava siirtyminen eri toimijoiden välillä mahdollistaa palveluiden saatavuuden ja tuottavuuden parantamisen. Yksityisen sektorin sote-palveluntuottajat ovat olennainen osa suomalaista järjestelmää. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että mahdollistetaan sote-datan tehokas siirtyminen kaikkien palveluntuottajien välillä omistajatahosta riippumatta, esittää LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Tämän pitää olla myös Suomen kunnianhimon taso. Suomen ei tule tyytyä vain toteuttamaan EU-uudistuksia muiden jäsenvaltioiden mukana, vaan pyrkiä niissä edelläkävijyyteen. Meillä on siihen täydet mahdollisuudet, raportti painottaa.

− Tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi ennaltaehkäisevässä hoidossa, kuten riskiryhmiin kuuluvien tunnistamisessa. Tekoäly mahdollistaisi myös esimerkiksi hoitotapahtumien kirjauksen sanelulla. Nykyisellään kirjausten tekeminen vie henkilökunnalta jopa enemmän aikaa kuin potilaan tutkiminen, toteaa Sitran Kristo Lehtonen.

Kanta-palvelut pois Kelalta?

Sitran raportti esittää sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvän datan kansallisen ohjausmallin uudistamista. Se tapahtuisi siten, että kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kehittämisen ohjauksesta sekä sen rahoituksesta vastaisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Sitra esittääkin, että kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden tuottaminen siirrettäisiin Kelalta uudelle taholle, jolle siirtyisivät myös nyt Kelassa näissä tehtävissä toimivat henkilöt sekä tietotekniset ratkaisut.

Vaihtoehtoisia tuottajatahoja olisi kolme: uusi erityistehtäväyhtiö, jonka osakkaita ovat ja ohjauksesta vastaavat THL sekä julkiset sote-palveluntuottajat. Toinen vaihtoehto olisi THL, jonka sisäiseen rakenteeseen uusi toimija sijoitetaan itsenäisenä viranomaisena. Kolmas vaihtoehto olisi DigiFinland.

Kelan tietopalveluiden johtaja Marina Lindgren sanoo, että Kelassa ei uskota tällaisiin ”laatikkoleikkeihin”.

− Kela on rakentanut Kanta-kokonaisuutta yli kymmenen vuotta. Meillä on siihen liittyvä asiantuntemus ja kokemus. Kanta-palveluissa hyödynnetään Kelassa olevia IT-kyvykkyyksiä ja muuta palvelutoiminnassa tarvittavaa osaamista monin eri tavoin. Mitä hyötyä siitä syntyisi, että toiminta siirrettäisiin toiselle organisaatiolle? hän kysyy.

− Minusta nyt ei ole tämän asian suhteen organisatoristen laatikkoleikkien aika. Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden siirtäminen Kelasta johonkin toiseen julkisen sektorin organisaatioon ei tuo mitään lisäarvoa, kommentoi Ismo Partanen Sitran esitystä.

Sosiaalivakuutus.fi on julkaissut Lindgrenin blogikirjoituksen, jossa hän kommentoi Sitran esiin nostamaa aihetta kirjoittamalla, että ”Suomi on pieni maa, jolla ei ole varaa hukata digitalisaation mahdollisuuksia. Suomi on myös juuri sopivan kokoinen maa siihen, että kykenemme yhdistämään voimamme ja viemään sote-tiedon uudelle tasolle.”

Lisäksi Lindgren listaa blogissaan kahdeksan keinoa, joiden avulla sote-alan ahdinkoa voidaan helpottaa digitalisaation avulla.

Lue tai lataa julkaisu: Sitra: Datasta voimaa sote-järjestelmään
Marina Lindgren: 8 keinoa helpottaa sote-alan ahdinkoa digitalisaatiolla