Puolueilta yksimielinen kannatus yritysyhteistyölle

Suuressa Sote-seminaarissa 25.1.2023 järjestetyn kansanedustajien paneelikeskustelun pääteemoiksi nousivat sote-uudistuksen jatkoaskeleet, hyvinvointialueiden rahoitus, osaajapula sekä yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välinen yhteistyö.

Puolueiden paneelikeskustelun useassa puheenvuorossa kritisoitiin tuoretta Kela-korvausten leikkausta. Paneelin puheenjohtaja, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen improvisoi äänestyksen: Käsi ylös, jos olette sitä mieltä, että Kela-korvauksia pitää nostaa seuraavalla vaalikaudella.

Kaikkien muiden kädet nousivat paitsi Vasemmistoliiton Merja Kyllösen. SDP:n Aki Lindén oli joutunut poistumaan paikalta hieman ennen äänestystä, joten hänen kantansa ei ole tiedossa.

Ruutukaappaus seminaarin paneelikeskustelusta

Suuren sote-seminaarin järjestivät Suomen Yrittäjät ja sen sote-toimialajärjestöt LPY, NÄE ry ja Kuntoutusyrittäjät yhdessä Hoiva&Terveyden kanssa Kansallismuseon auditoriossa. Seminaari oli menestys. Paikalla oli noin 200 sote-alan vaikuttajaa. Verkon kautta etänä tilaisuutta seurasi lähes 300 henkeä.

Yksityiset avuksi hoitotakuun toteutukseen

SDP:n Aki Lindénin mielestä kiristyvä hoitotakuu on mahdollista saavuttaa yhteistyöllä yksityisten lääkäripalveluyritysten kanssa. Vastaanottotoiminnan kapasiteettia voidaan kasvattaa yritysten avulla. Tällöin terveyskeskusten työpaine vähenee ja hyvinvointialueiden lääkäreiden toimintaan saadaan imua.

Liike Nytin Harry Harkimo kertoi kannattavansa Norjan perhelääkärimallia, jossa yhdellä lääkärillä on 1 000 − 1 500 asiakasta. Mallin vahvuus on se, että lääkäri tuntee potilaansa eikä heidän kanssaan tarvitse vastaanotolla aina aloittaa alusta. Kela-korvausten leikkaamista hän piti suurena virheenä eikä hän tyytyisi pelkästään niiden palauttamiseen entiselle tasolle vaan on sitä mieltä, että korvauksia pitäisi nostaa.

Vihreiden Sofia Virta on tyytyväinen siihen, että sote-uudistuksessa mahdollistettiin palveluiden hankkiminen yksityisiltä. Muuta hän ei olisi voinut olla hyväksymässä. Tarve käyttää yksityisiä ei hänen mukaansa ole enää mikään mielipidekysymys vaan fakta. Alueilla on nyt valta päättää siitä, miten yrityksiä ja järjestöjä hyödynnetään.

Yrityksiä hyödynnettävä laajemmin

Kaikki paneelikeskustelijat kannattivat monituottajamallia. Kuva: Ville-Veikko Niemelä

Kokoomuksen Mia Laiho murehti sitä, että vaikka yksityisiä palveluita on edelleen mahdollista hankkia, sote-lainsäädäntöön on kuitenkin jäänyt rajoitteita, jotka vaikeuttavat yhteistyötä. Esimerkkeinä ovat ammatinharjoittajan määritteleminen alihankkijaksi sekä rajoitteet, kuinka paljon alihankkijoita saa käyttää. Hän arveli, että tarkoituksena on ajaa yrittäjiä työsuhteisiin.

RKP:n Sandra Bergqvist kertoi tarkistaneensa aamulla, että pelkästään Helsingissä yksityisillä oli samalle päivälle 488 vapaata vastaanottoaikaa aamuvarhaisesta myöhäiseen iltaan. Hänen mukaansa pitäisi luoda tapa, jolla ihmiset voisivat varata palvelusetelin avulla ajan yksityiseltä. Vastakkainasettelusta on luovuttava. Kaikki ammattilaiset on hyödynnettävä, kun on osaajapula.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah painotti, että sote-alan hankintastrategioissa pitäisi ottaa huomioon myös alueen pienet toimijat. Liian kiireinen valmistelu on pakottanut pakkotahtiseen päätöksentekoon ja johtanut muun muassa julkisen sektorin omistamiin in house -yhtiöihin. Pienille toimijoille ei ole jäänyt tilaa.

Tarvitaan enemmän tietoa

Vasemmistoliiton Merja Kyllönen näki sote-uudistuksen yhdeksi ongelmaksi sen, että päätöksentekijät ja johtajat ymmärtävät huonosti, mitä kaikkea yksityinen sektori voi tarjota. Esimerkiksi silmätutkimuksissa ei ole ollut ymmärrystä siitä, että optikkoliikkeissä on usein paremmat tutkimusvälineet kuin keskussairaalan palveluketjussa. Ja kun ei ymmärretä, ei osata käyttää.

Keskustan Markus Lohi muistutti, että nyt on vasta varmistettu siirtymä uuteen järjestelmään. Varsinainen uudistus toteutetaan lähivuosina. Jos aiotaan ottaa palveluseteleitä käyttöön tai ostaa palveluita ulkopuolelta, pitää olla tarkka tieto oman tuotannon kustannuksista. Tämän asian kuntoon laittaminen on tahtokysymys.

Perussuomalaisten Arja Juvosen mukaan yleisesti luullaan, että yksityisiä palveluita käyttävät vain rikkaat. Tämä ei pidä paikkaansa. Yksityisellä käy eläkeläisiä ja hyvin pienituloisia kansalaisia, osa läheistensä avustamana. Siksi Kela-korvausten leikkaaminen oli väärä päätös. Lopputulos on se, että hoitoonpääsy vaikeutuu entisestään.

Teksti: Martti Ahlstén