Professori Heikki Hiilamo: Soten jatkovalmistelu parlamentaariseksi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori, Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo esittää, että sote-uudisuksen jatkovalmistelu toteutetaan parlamentaarisesti. Tämä toisi valmisteluun pitkäjänteisyyttä ja tavoitteellisuutta.
Heikki Hiilamo analysoi Suuressa sote-seminaarissa viittä esillä ollutta eri tapaa sote-palveluiden kehittämiseksi. Ne ovat hoidon jatkuvuus, maakuntavero, alueiden määrän karsiminen, monikanavarahoituksen selkeyttäminen ja valinnanvapaus.
Hoidon jatkuvuus kohentaa Hiilamon mukaan palveluiden laatua ja säästää kustannuksia. Tässä on selvästi parannettavaa, mutta suuri kysymys on, tapahtuuko se omalääkärimallin avulla tai jotenkin muutoin. Joka tapauksessa kyseessä on henkilöstöpulan takia vaikea haaste.
− Maakuntavero pitäisi ottaa käyttöön. Sen hyödyllisyydestä ovat terveystaloustieteilijät aika yksimielisiä. Verotusoikeus olisi kannustin hyvinvointialueille pyrkiä toimimaan tehokkaasti. Viime hallituskaudella maakuntaverosta tehtiin selvitys, mutta se ei johtanut mihinkään, hän pohti.
Alueiden määrän karsimista Hiilamo piti ilmeisen vaikuttavana toimena. Tosin kysyä voi, miten sen kanssa pitäisi edetä.
− Tämä malli, johon nyt päädyttiin eli 21 + 1 aluetta, ei kuitenkaan ollut kaikkein huonoin vaihtoehto, vaan itse asiassa hyvä saavutus, hän huomautti.
Monikanavarahoituksen selkeyttämisestä tuntuu Hiilamon mukaan olevan aika suuri yksimielisyys asiantuntijoiden kesken, mutta aina siinä palataan lähtökohtaan. Mitään ei tapahdu. Monikanavarahoituksen selkeyttämiseen liittyy hänen mielestään työterveyshuollon sairaanhoitopalveluiden integrointi julkisrahoitteiseen sote-järjestelmään.
Valinnanvapauden kohdalla Hiilamo viittasi THL:n Jonottamatta hoitoon -aloitteeseen vuodelta 2013. Se suosittelee valinnanvapauden lisäämistä hoitoonpääsyn parantamiseksi. Valinnanvapaudesta käytiin vilkasta keskustelua Juha Sipilän hallituksen aikana, mutta ei juurikaan sen jälkeen.
Tarvitaan rakenteellista uudistamista
Heikki Hiilamon mukaan sote-uudistuksen edellisen ”tuotantokauden” jälkeen kentällä on väsymystä pitkäjänteiseen kehittämiseen. Ei ole visiota siitä, mitä tapahtuu tämän hallituskauden jälkeen. Mikä on pitkän aikavälin sote-politiikka, kuka johtaa sitä?
− Nuo yllä esitetyt viisi keinoa vaativat kaikki enemmän tai vähemmän rakenteellista uudistamista. Sellaista, jossa saavutettaisiin jonkinnäköinen vahvempi puolueiden välinen luottamus. Ei ole tarkoituksenmukaista, että istuva hallitus tekee ison rakenteellisen uudistuksen ja seuraava hallitus ottaa askeleita taaksepäin, hän pohti.
Se on Hiilamon mukaan huono tie. Siksi hän peräänkuuluttaa sitä, että lähdettäisiin miettimään, mikä olisi sote-uudistuksen toinen ”tuotantokausi” ja millä tavalla se voitaisiin toteuttaa.
Mallia Toimi-hankkeesta
Heikki Hiilamo ehdottaa, että sote-palveluiden kehittämisessä ja kehitystyön pitkäjänteisyyden takaamisessa otettaisiin esimerkkiä Perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushanke Toimista. Sen asetti Juha Sipilän hallitus vuosille 2017−2019. Hankkeen tehtävänä oli valmistella työllisyyttä ja toimeliaisuutta parantavaa ja eriarvoisuutta vähentävää perusturvan kokonaisuudistusta. Hankkeella oli parlamentaarinen seurantaryhmä.
Hiilamon mukaan samantyyppinen lähestymistapa voisi toimia sosiaali- ja terveyspolitiikan uudistamisessa eli lähdettäisiin liikkeelle parlamentaarisesti. Se voisi tapahtua perustamalla parlamentaarinen ”keskustelukerho”, joka luo tilannekuvaa ja hahmottaa preferenssejä. Seuraavassa vaiheessa voitaisiin perustaa komitea, jossa olisi vahva tutkimusmaailman edustus ja jolla olisi mandaatti tehdä pitkän aikavälin uudistusehdotuksia.
− Joka tapauksessa meidän pitäisi lähteä miettimään sote-politiikan pitkän ajan visioita ja uudistamista tavoitehakuisesti, jotta saisimme parhaat ideat testatuiksi. Näin voisimme selviytyä tästä hankalasta tilanteesta ja turvata riittävät palvelut kaikille suomalaisille myös tulevina vuosikymmeninä, hän painotti.
Teksti: Martti Ahlstén
Kuva: Aino Mättö