Panu Tast: Sääntelykukkanen tuhlaa resursseja

Blogi 9/2023 | Panu Tast

Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n eduskuntavaaliteemat liittyivät lähes kaikille sote-toimijoille tuttuihin aiheisiin: hoitoon pääsyn varmistamiseen, henkilöstöresurssien riittävyyteen ja kustannusten kasvun hillintään. Silmäterveydenhuollon tilanteen erottaa muista se, että toisin kuin monilla muilla sote-sektoreilla, silmäterveydenhuollossa on suuri joukko toimijoita, joita ei ole edes koskaan tosissaan yritetty kytkeä mukaan julkiseen palvelutuotantoon.

Tämä hyödyntämätön voimavara on lähes jokaisessa niemessä ja notkossa optikkoliikkeinä tuntemamme terveydenhuollon palveluyksiköiden joukko.

Optikkoliikkeissä on pääsääntöisesti käytössä nykyaikaisten lääkinnällisten laitteiden ja henkilösuojainvalikoimien lisäksi kaikki silmäterveydenhuollon peruspalvelut: perustason laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö rajattuine lääkkeenmääräämisoikeuksineen, erikoislääkäri sekä molempien vastaanottoja tukevat silmälaboratoriopalvelut. Yksiköt ovat kattavasti Kanta-palveluihin ja e-reseptiin liitettyjä sekä terveydenhuollon toimilupien ja valvonnan piirissä.

Olisiko nyt alkaneella vaalikaudella vihdoin aika miettiä, miten voisimme hyödyntää olemassa olevaa optikkoliikkeiden verkostoa resurssipulan kourissa olevien hyvinvointialueiden silmätautien erikoisalan tueksi ja avuksi?

Minulla on esittää seuraavalle hallitukselle lainsäädäntövinkki, jonka avulla saadaan nopeasti merkittävä määrä lisäkapasiteettia silmätautien hoitoon.

Yli 65-vuotiaat käyttävät Taloustutkimuksen Silmälasien käyttö ja näöntutkimus Suomessa (11/2022) -tutkimuksen mukaan silmälaseja eniten koko väestöstä. Ikäryhmän koko on yhteensä 1,3 miljoonaa henkilöä. Peräti 93 prosenttia heistä ilmoittaa käyttävänsä silmälaseja, jotka uusitaan noin joka kolmas vuosi.

Kaihin esiintyvyys samassa ikäryhmässä puolestaan on yli 30 prosenttia. Yhtälön tuloksena optikkoliikkeissä asioi joka vuosi melko tarkkaan 130 000 yli 65-vuotiasta. Jos he ovat läpikäyneet silmäkirurgisen operaation, he eivät voi puoli vuosisataa vanhan ja edelleen terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksessa olevan kirjauksen takia hankkia silmälasimääräystä optikolta. Lähtökohtaisesti, ellei lääkäri ole erikseen antanut siihen lupaa, he joutuvat siis hakemaan tavalliset silmälasimääräyksensä aina silmätautien erikoislääkäriltä.

Sääntelylle on varmasti ollut perusteensa vuonna 1962, kun optikon ammatti vielä oli käsityöläisen ammatti. Terveydenhuollon tutkintojen piiriin se siirtyi kuitenkin jo vuonna 1978 ja vuodesta 1994 optometristi AMK -tutkintoja on myönnetty kahdesta sote-tutkintoja opettavasta ammattikorkeakoulusta. Asetuksen kirjaukselle on ainakin viimeiseen 30 vuoteen ollut yhtä vähän perusteita kuin olisi ollut vaikkapa lonkkaleikkauksen läpikäyneen loppuelämän mittaiselle kiellolle käyttää fysioterapeutin palveluja.

Jos tämä sääntelykukkanen viimein puretaan, meiltä vapautuu laskennallisesti noin 100 000 silmätautien erikoislääkärikäynnin kapasiteetti käytettäväksi vaativampien silmäsairauksien hoitamiseen. Olisiko tälle resurssille käyttöä, vaikkapa silmätautien kroonisten hoitojonojen purkamiseen ja riittävän varhaisen diagnostiikan varmistamiseen?

Kirjoittaja Panu Tast on Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n toimitusjohtaja