Palveluiden vaikuttavuutta seurattava ja kehitettävä
Valtiovarainministeriö (VM) on käynnistänyt keväällä 2021 hankkeen, jossa arvioidaan ja kehitetään julkisen sektorin kustannusvaikuttavuutta. Hanke liittyy keskeisesti sote-uudistukseen.
Budjettineuvos Riitta Aejmelaeus esittelemässä Kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskusta LPY:n hallitukselle.
Kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskus auttaa julkista sektoria löytämään toimia, joilla saadaan mahdollisimman paljon hyötyjä suhteessa palveluiden kustannuksiin. Toiminta kohdentuu etupäässä suuriin meneillä oleviin palvelurakenteiden muutoksiin, joista yksi on hyvinvointialueiden perustaminen.
Toimenpiteet julkisen hallinnon kehittämiseksi koskevat muun muassa julkisia hankintoja, tilahallintoa, digitalisaatiota ja sote-palveluita.
Kolmivuotisen hankkeen johtaja, budjettineuvos Riitta Aejmelaeus kertoo, että alkuvaiheessa yritettiin arvioida yksittäisten hankkeiden kustannusvaikuttavuutta, tehdä niille vaikuttavuusarvioita, mittareita ja seurantajärjestelmiä.
− Se oli koko lailla mahdotonta, koska hankkeita on ihan mielettömästi. Niinpä päätimme ryhtyä katsomaan tulevien hyvinvointialueiden kokonaisuutta, sote-palveluita, niihin liittyviä hankintoja, tiloja ja läpileikkaavana teemana digitalisaation mahdollisuuksia. Valtakunnalliseksi apuvälineeksi kaivataan vaikuttavuuden edistämisen strategiaa, joka ulottuisi tutkimuksesta arjen vaikuttavuuteen. On tarpeen arvioida ja seurata valtakunnallisia ja alueellisia toimia vaikuttavuuden näkökulmasta ja pyrkiä myös varmistamaan, että ei tehdä päällekkäistä työtä, hän kertoo.
Muita Pohjoismaita jäljessä
VM:n mukaan Suomen suuria haasteita ovat huoltosuhteen heikkeneminen, ikääntyneiden määrän nopea kasvu ja heikko talouskehitys. Iso kysymys on, kuinka toimintakykyisenä väestö ikääntyy.
− Tästä näkökulmasta katsottuna olennaista ei ole se, mitä teemme 75 vuotta täyttäneille, vaan se, mitä teemme työikäisille paljon aikaisemmin, Riitta Aejmelaeus sanoo.
Suomen työikäinen väestö supistuu nopeammin kuin muiden Pohjoismaiden. Eläköidymme nopeammin. Työllisyysasteemme on matalampi. Myös työn tuottavuus on alemmalla tasolla.
− Työelämässä olevat suomalaiset kokevat toimintakykynsä heikommaksi kuin muissa Pohjoismaissa, ehkä Tanskaa lukuun ottamatta. Tämä kokemus alkaa näkyä nelikymppisissä ja lisääntyy ikääntymisen myötä, Aejmelaeus kertoo.
VM:n näkökulmasta toimintakykyyn pitäisi päästä jotenkin käsiksi. Sen vaje maksaa hirveästi, koska kerrannaisvaikutukset ovat suuria.
− Usein puhutaan vain jonkin sairauden tai hoidon suoranaisista kustannuksista. Mutta kun kalliimpikin hoito ajoitetaan oikein, se voi olla yhteiskunnallisilta kustannuksiltaan edullinen, kun vältetään arjessa selviytymisen heikkeneminen, sairauslomalle tai työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen tai pitkittyneestä sairaudesta mahdollisesti johtuvat muut elämänhallinnan ongelmat. Kohdentamisen hyödyt näkyvät usein kerrannais- ja liitännäiskustannuksissa, kuten esimerkiksi päihdeongelmien kohdalla lastensuojelussa, hän kuvaa.
Rahoituksen yleiskatteellisuus haastaa ohjausta
Vaikuttavuutta ei saavuteta ilman kohdentamista. Se ei ole niin yksinkertaista, että määrättäisiin jollakin säädöksellä kohdentamaan palvelut oikein. Tarvitaan vaikutusten arviointia, jotta voidaan tietää, että raha menee sinne, minne sen pitääkin mennä.
− Tulevien hyvinvointialueiden rahoituksen yleiskatteellisuus antaa niille oikeuden päättää rahoituksen kohdentumisesta, mikä asettaa vaatimuksia seurannalle ja sen välineille, kuten mittareille. Vaikuttavuuden mittareita on toistaiseksi vähän, edessä on iso kehitystyö. Vaikka rahoitus yleisesti on tiukkaa, joillekin terveydenhuollon aloille sitä ohjataan enemmän kuin toisille. Olemme laskeneet, että esimerkiksi päihdehuollossa tai mielenterveyspalveluissa rahoitustarve on suuri verrattuna siihen rahoitukseen, mitä nämä alat saavat, Riitta Aejmelaeus kertoo.
Aejmelaeus painottaa, että hankkeen tavoite ei ole etsiä säästöjä, vaan selvittää palvelutuotannon resursseja ja suoritteita ja niiden vaikuttavuutta yksilötasolla ja yhteiskunnallisesti.
Työterveyshuolto on vaikuttavaa toimintaa
Riitta Aejmelaeus esitteli Kustannusvaikuttavuuden osaamiskeskuksen toimintaa LPY:n hallitukselle. Hallituksen varapuheenjohtaja Petri Bono piti hanketta erinomaisena ja totesi, että yksityinen terveydenhuolto on aina pyrkinyt tiedolla johtamiseen ja mahdollisimman vaikuttavaan toimintaan.
− Tässä yhteydessä kannattaa kiinnittää huomiota työterveyshuoltoon. Sen roolia on viime aikoina kyseenalaistettu. Kuitenkin juuri työterveyshuolto on suurin toimija, joka huolehtii työikäisen väestön toimintakyvystä. Esimerkiksi modernien seulontakyselyjen avulla voidaan löytää työkykyriskiin kuuluvat yksilöt, joilla on yli nelinkertainen määrä sairauspoissaolopäiviä ja joiden sairauspoissaolopäiviä voidaan kohdennetulla terveystarkastuksella vähentää 35 prosenttia. Tällä hetkellä jopa 70 prosenttia työterveyshuoltoa tarjoavien yritysten toiminnasta on ennaltaehkäisevää. Toiminnan vaikuttavuutta kehitetään, mitataan ja seurataan aktiivisesti, Bono sanoi.
Teksti ja kuva: Martti Ahlstén