Neljäs ketju kentälle!

Blogi 1/2022 | Ismo Partanen

Jos koronapandemian vastaista ”taistelua” vertaa jääkiekkoon, on Suomella käytettävissä neljä ketjua: julkisen sektorin perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut sekä yksityisen sektorin sote-palvelut. Valmentajina toimivat vastuuministeriöt, johtoryhmää edustaa maan hallitus ja huoltoa erillisvirastot/-laitokset, esimerkiksi THL ja Huoltovarmuuskeskus.

Valitettavasti koronakriisin hoitamisessa yksityisen sektorin ketjulle on annettu peliaikaa kovin vähän – sitä on istutettu pääosin vilttiketjussa.

Lähes kaksi vuotta jatkuneessa ”koronapelissä” vastuuta kantaneet kolme ketjua ovat joutuneet koville. Aika ajoin niiden pelaajat ovat osoittaneet väsymisen merkkejä. Siitä huolimatta joukkueen johto ja valmentajat eivät ole peluuttaneet neljännen ketjun osaajia.

Ottelu koronapandemiaa vastaan on jo ainakin kolmannella jatkoajalla. Ja vieläkin valmentajilla on varaa istuttaa neljättä ketjua vaihtopenkillä. Valmennus ei selvästikään luota siihen, että reservissä olevalla ketjulla olisi jotakin annettavaa, tai siihen, että sen avulla voitaisiin kääntää ottelu nopeammin voitoksi.

Omikronmuunnos tarttuu helposti ja pystyy väistämään kahdenkin rokotuksen antaman suojauksen. Kolmannella rokotteella pystytään parantamaan suojausta merkittävästi, ainakin vakavalta sairauden muodolta.

Suomen joukkueella on käytettävissä riittävä määrä rokotteita, jotta myös kolmas rokoteannos voidaan antaa yli 80 prosentille yli 12-vuotiaista helmikuun puoliväliin mennessä. Tämä edellyttäisi noin 600 000 rokotuksen viikkovauhtia. Parhaimmillaan Suomen kolme pelaavaa ketjua ovat pystyneet rokottamaan 350 000 kansalaista viikossa.

Joko nyt olisi aika päästää myös neljäs ketju kentälle?

Kirjoittaja Ismo Partanen on LPY:n toiminnanjohtaja