Muutos ei onnistu ilman hallintorakenteiden uudistamista
Lautakunnat vai valiokunnat? Muun muassa tätä kysymystä pohdittiin Hoiva&Terveys Studion järjestämässä webinaarissa, jonka aiheena oli ”Hallintomallit puntarissa”. Puhuttiin hyvinvointialueiden hallinnon ja päätöksenteon rakenteista. Niistä ei tule samanlaisia joka alueella.
Satakunnan hyvinvointialueen muutosjohtaja Anneli Lehtimäki esitteli Satakunnan lautakuntamallia, jossa lautakunnat on perustettu elämänkaaren pohjalta.
– Elämänkaareen perustuvassa mallissa palvelut määräytyvät asiakkaan tarpeen perusteella. Perinteinen, siiloutunut toimintamalli on tehoton. Ihmisiä pompotellaan siilosta toiseen eikä oikein kukaan ota vastuuta, Lehtimäki kertoi.
Elämänkaareen perustuvassa lautakuntamallissa toimitaan moniammatillisella tiimimallilla, jossa tiimi ottaa kopin asiakkaasta ja palvelu käynnistetään heti sen sijaan, että varattaisiin aika lääkärille jonojen mukaan esimerkiksi kolmen kuukauden päähän vanhan mallin mukaan. Lautakuntien tehtävänä on seurata elämäkaari -mallin mukaisille toimialueille asetettuja tavoitteita ja tarvittaessa tehdä esityksiä muutosten tekemisestä aluehallitukselle.
Työnjako saatava toimivaksi
Pirkanmaan hyvinvointialueelle ei tule lautakuntia lainkaan. Sen sijaan alue perustaa valiokuntia.
Hyvinvointialueen valmistelukokonaisuuden johtaja Riku Sirenin mukaan valiokunnat työskentelevät suoraan aluevaltuuston alaisuudessa. Ne keskustelevat strategisista kysymyksistä ja kirjoittavat tämän pohjalta mietintöjä valtuustolle. Virkamiesesittelyyn perustuvia päätöksiä ei tehdä lainkaan.
Kun lautakuntataso puuttuu, operatiivisen päätöksenteon uskotaan olevan nopeampaa, koska ratkaisuvaltaa käyttävä rakenne on matalampi.
– Toimiva hyvinvointialue perustuu toimivaan työnjakoon poliittisen päätöksenteon ja ammattijohtamisen välillä. Jos työnjaossa epäonnistutaan, seurauksena voi olla, että valtuusto ei koe rooliaan mielekkääksi, valtuusto suuntaa huomionsa operatiiviseen toimintaan ja strategisen tason asiat päätetään tosiasiassa muualla, Riku Siren pohti.
Muutos vai pysyvyys?
Tampereen yliopiston hallintotieteen professori Jari Stenvall muistutti, että kun tehdään jokin sellainen reformi, jolta halutaan vaikuttavuutta ja jotakin aikaisemmasta poikkeavaa, se vaatii usein hallinto- ja johtamismallin muutoksen, sillä johtaminen vaikuttaa organisaatiossa kaikkeen.
Hän jakoi hallinto- ja johtamismallit kahteen kategoriaan. On politiikka- ja hallintolähtöiset mallit ja toisaalta palvelu- ja prosessilähtöiset mallit, jotka voivat vaihdella toiminnoittain.
Hallintolähtöisessä mallissa palvelut viritetään toteuttamaan lainsäädäntöä. Toiminta lähtee valtarakenteista, kehittäminen etenee ylhäältä alas ja on sektorilähtöistä. Tämä on perinteinen toimintamalli.
Palvelulähtöisessä mallissa toteutetaan ihmisille merkityksellisiä ja vaikuttavia palveluita lainsäädännön puitteissa. Palvelut ovat ratkaisukeskeisiä prosesseja, joissa palveluiden käyttäjät ovat mukana. Kehittäminen etenee alhaalta ylös. Lähtökohtana on ihmiskeskeisyys ja kehittäminen edellyttää eri toimialojen yhteistyötä.
– Rakennetaanko hyvinvointialueilla nyt sellaista hallintomallia, joka tähtää jatkuvaan muutokseen vai haetaanko pysyvyyttä, hän kysyi.
Tilaa myös yksityisille
Yhteistyö yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä on mahdollista sekä Satakunnan että Pirkanmaan malleissa. Satakunnassa yhteistyötä on mallinnettu erillisessä hankkeessa, jossa yhteistyön tueksi laadittiin Satakunnan ja kolmannen sektorin kumppanuusmalli -asiakirja tulevan hyvinvointialueen käyttöön. Pirkanmaalla valiokunnat voivat ottaa mukaan keskusteluihin eri osapuolia parhaaksi katsomallaan tavalla, joten myös yrityksiä ja järjestöjä voidaan kuulla.
– Valtuuston pitää linjata, mikä osa tuotannossa on omaa ja mikä ei mutta myös viranhaltijoilla pitää olla pelimerkkejä täydentää palvelupalettia hyödyntämällä yksityisen ja kolmannen toimijoita. Ihan kaikella tasolla tämän ei pitäisi mennä poliittiseen päätöksentekoon, Riku Siren sanoi.
Teksti Martti Ahlstén
Kuva Pixabay