Ministeri Kiuru: Kiitettävä miinus

Näin arvioi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sote-uudistuksen onnistumista kouluarvosanojen asteikolla. Hän puhui aiheesta Suuressa sote-seminaarissa, jonka järjesti Suomen Yrittäjät yhdessä LPY:n ja muiden sote-toimialajärjestöjensä sekä Hoiva&Terveyden kanssa.

Yksi onnistumisen keskeinen selittäjä oli Krista Kiurun mukaan se, että tällä kertaa keskityttiin tekemään pelkästään sote-uudistusta. Aikaisemmilla valmistelukierroksilla on yritetty samalla kertaa kuntauudistusta ja sote on ollut sille alisteinen. Nyt tosin mukaan tuli pelastustoimi, mutta se ei Kiurun mukaan kuitenkaan hidastanut valmistelua.

Epäonnistuakin olisi voitu.

− Kun koronakriisi pukkasi päälle kevätkaudella 2020, kabineteissa alkoi kuhina, että jos jätettäisiin tämä harjoitus nyt vähemmälle, ministeri muisteli.

Urakka oli raskas, kun piti tehdä linjauksia satoihin asioihin, pieniin ja suuriin, ja oli paljon muutakin murhetta. Moni olisi jättänyt tekemättä, mutta ei jätetty. Kokoukset venyivät pahimmillaan aamuyöhön.

− Yllättävän hyvin saatiin homma kuitenkin kasaan, Kiuru summasi.

Natisi liitoksissaan

Krista Kiurun mukaan sote-uudistus oli pakko saada viimein aikaiseksi, sillä järjestelmä natisi jo liitoksissaan.

− Kunnian kukko ei ole laulanut pitkään aikaan. Kunnat olivat jääneet odottamaan, mitä sote-palveluiden kehittämisessä tapahtuu valtakunnan tasolla ja se on näkynyt jo vuosikymmenen ajan palveluiden laadussa, hän totesi.

Kiuru myöntää, että järjestelmä, johon nyt päädyttiin, on oman aikansa lapsi, mutta kokonaisuus on hyvä ja sitä voidaan puolustaa. Kysymyksiä jää, kuten esimerkiksi se, mikä on hyvinvointialueen optimikoko.

− Tässä ratkaisee se, miten alueet saavat pytinkinsä pystyyn. Isokin alue voi mokailla ja pieni voi olla erittäin ketterä palveluiden järjestämisessä. Kaikkiaan kyse ei ole jatkossa alueiden välisestä kilpailusta ja siitä, mikä niistä pysyy hengissä. Kyse on ennen kaikkea siitä, onko sosiaali- ja terveydenhuollolla riittävät resurssit. Jos rahaa ei ole, mitään merkitystä ei ole sillä, kuka palvelut järjestää, hän sanoi.

Ministerin mieltä kaihertaa se, että hoitovelkaa ei ole yhteiskunnassa tunnistettu riittävän hyvin. Laki vaatii, että ihmiset on hoidettava, mutta tähän ei nyt ole riittävää rahoitusta.

− On sitten toinen messu, pitäisikö sen jälkeen, kun rahoitus on vakaa, katsoa oikeasti se, kuka palvelut pystyy vaikuttavimmin tuottamaan. Siinä keskustelussa pitäisi kaikkien olla mukana, jotta kentällä tehtäisiin järkeviä asioita myös monituottajamallin näkökulmasta, Kiuru sanoi.

Monituottajuutta hyödynnettävä heti

LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen on tyytyväinen ministerin avoimeen suhtautumiseen monituottajuuteen. Sote-uudistuksen tavoitteisiin ei päästä ilman tiivistä yhteistyötä.

Partasen mielestä ei kuitenkaan ole järkevää odottaa rahoituksen vakauttamista ennen kuin monituottajuutta hyödynnetään. Tuottajien välistä kilpailua lisäämällä ja hyvällä yhteistyöllä yritysten kanssa on mahdollista tehostaa toimintaa nopeastikin.

Teksti: Martti Ahlstén
Kuva: Ville-Veikko Niemelä