Ministeri Grahn-Laasonen: Koko olemassa oleva potentiaali hyödynnettävä

Sote-palveluiden uudistamisessa voidaan onnistua. Se vaatii rohkeutta, innovatiivisuutta ja avarakatseisuutta. Pitää olla valmiutta tulla muita vastaan ja halua kehittää uutta.

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan Petteri Orpon hallitus on palannut sote-uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin hoitoonpääsyn vahvistamisesta ja kustannustehokkuuden parantamisesta. Se, miten onnistutaan, ratkaistaan hyvinvointialueilla. Niillä on haastava tehtävä huolehtia perusasioista ja luotsata samalla valtavaa toiminnan uudistamistyötä.

Ministeri Grahn-Laasonen puhui aiheesta 31.10.2023 Suuressa sote-seminaarissa, johon hän toi valtiovallan tervehdyksen. Tilaisuuden järjestivät LPY ja NÄE ry yhdessä Hoiva&Terveys-uutispalvelun kanssa.

− Hallituksessa emme vierasta yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Kun sote-järjestelmässä on valtavat paineet, selviytymisen ja kehittymisen kannalta on välttämätöntä hyödyntää koko olemassa oleva potentiaali. Tämä tarkoittaa monituottajuutta. Palveluiden saatavuuden parantamiseen on otettava myös yritykset ja yhdistykset, ministeri sanoi.

Työrauha toteuttajille

Sanni Grahn-Laasosen mukaan edellisen hallituksen toteuttama sote-uudistus oli hallinnon uudistus.

− Voimme olla monta mieltä siitä, oliko juuri tämä tapa uudistukselle oikea tai mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Se ei kuitenkaan ole kovin hedelmällinen keskustelu juuri nyt. Sen sijaan haluamme antaa tälle sote-mallille mahdollisuuden. Siksi sen toteuttajille pitää antaa työrauha. Ei ryhdytä reformoimaan hallintoa, vaan käynnistetään palveluiden uudistamiseen keskittyviä toimia, hän linjasi.

Nyt pitää ministerin mukaan keskittyä tavoittelemaan uudistuksia, joiden avulla hyvinvointialueet pystyvät paremmin varautumaan edessä oleviin haasteisiin.

− Ennaltaehkäisyä ja terveyden edistämistä ei pidä unohtaa. Niiden avulla voidaan vähentää palveluiden tarvetta. Mutta ne eivät ole yksistään kuntien tehtäviä, vaikka kunnilla onkin iso vastuu terveyden edistämisen kokonaisuudesta, Grahn-Laasonen sanoi.

Soten ympärillä on tällä hetkellä paljon kyynisyyttä, mutta hän uskoo, että uudistuksessa voidaan onnistua. Se vaatii rohkeutta, innovatiivisuutta ja avarakatseisuutta. Pitää olla valmiutta peräytyä omista asemista ja pystyä tulemaan muita vastaan sekä ennen kaikkea täytyy olla halua kehittää yhdessä uutta.

Yksikkökustannusten laskeminen tärkeää

Ministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan Kela-korvausten korottaminen on yksi hallituksen päättämistä keinoista palveluiden saatavuuden parantamiseksi. Sillä on tarkoitus helpottaa hyvinvointialueiden kuormaa ja nopeuttaa hoitoon pääsyä. Tätä varten on varattu 335 miljoonaa euroa koko hallituskauden ajalle.

− On selvää, että tämä ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta se voi olla yksi osa ratkaisua. Kela-korvaukset nousevat jo ensi vuoden alusta ja vuoden 2025 alkuun mennessä rakennetaan uusi Kela-korvausmalli. Lisäksi palveluseteleillä on iso rooli. Ne tulevat velvoittaviksi niissä tilanteissa, joissa ei voida päästä tavoitteisiin tai pystytä palvelemaan hyvinvointialueen omilla resursseilla, ministeri sanoi.

Palveluiden yksikkökustannusten laskeminen ja niiden avoimuus ovat ministerin mielestä yksi tärkeä väline palveluiden kehittämisessä. Yksikkökustannusten ilmoittamisvelvollisuus tulee asteittain voimaan vuoden 2025 alusta alkaen. Hyvinvointialueet velvoitetaan avaamaan kustannusrakenteensa valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti.

− Kustannusten vertailu auttaa löytämään parhaita käytäntöjä ja levittämään niitä. Se myös antaa mahdollisuuden tarkastella omaa toimintaa kriittisesti ja tukee hyvinvointialueen johtamista, Grahn-Laasonen sanoi.

Teksti: Martti Ahlstén
Kuva: Aino Mättö