LPY kannattaa selvityksen tekemistä omalääkärimallista
Sosiaali- ja terveysministeriö teettää selvityksen siitä, miten omalääkärimalli olisi mahdollista toteuttaa yhdessä hoitotakuun kanssa. Yksityiseen terveydenhuoltoon on muodostunut omalääkärisuhteita spontaanisti hyvän kohtelun ja hyvän palvelun kautta. Niistä voisi ottaa oppia.
Selvitystyön omalääkärimallista tekee Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö yhteistyössä Oulun yliopiston Elinikäisen terveyden tutkimusyksikön kanssa.
Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén perustelee selvitystä sillä, että hoidon jatkuvuuden on todettu olevan yhteydessä vähäisempään päivystyspalveluiden käyttöön.
− Hyvinvointialueiden näkökulmasta omalääkärijärjestelmä voi alentaa terveydenhuollon kokonaishintaa ja helpottaa rekrytointeja, kun lääkäreille tarjotaan mielekäs tapa tehdä töitä. Suurin hyöty tulee asukkaille, parantuneena hoidon jatkuvuutena, Lindén sanoo.
Omalääkäri on vanha toimintamalli, mutta ministeriön mukaan selvityksen tavoitteena on löytää nykyiseen toimintaympäristöön soveltuva malli, jolla olisi mahdollista edistää hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta.
Voi olla myös tiimimalli
Selvityksen on tarkoitus valmistua 15.8.2022 mennessä. Tuloksena tulee esittää visio Omalääkäri 2.0 -toimintamallista tai -malleista. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi omalääkäri-omahoitaja-malli tai pienen tiimin malli.
Selvitystyössä omalääkärimallia tarkastellaan muun muassa suhteessa vastuutyöntekijämalliin ja vastuutiimimalliin, sote-keskuksen eri tehtäviin ja palvelumuotoihin sekä moniammatilliseen yhteistyöhön.
Lisäksi tavoitteena on tarkastella erilaisia nykyisen lainsäädännön mukaisia tapoja toteuttaa omalääkärimallia ja selvittää yksityissektorin ja työterveyshuollon ja eri organisaatiomuotojen mahdollisuudet.
Yksityisillä kokemusta omalääkäreistä
LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen pitää omalääkärimallin selvitystyötä erinomaisena päätöksenä. Erityisen tyytyväinen hän on siihen, että toimeksiantoon sisältyy myös yksityissektorin mahdollisuuksien selvittäminen.
− Yksityisessä terveydenhuollossa on aina ollut ja on yhä paljon omalääkäritoimintaa, vaikka siitä ei tällaista termiä käytetä. On lääkäreitä, joilla käy potilaita samasta perheestä jopa kolmannessa polvessa. Lääkäri tuntee potilaansa silloin todella hyvin, Partanen sanoo.
Yksityisen terveydenhuollon omalääkäritoiminta ei perustu siihen, että joku määrittelee, kuka on kenenkin potilas. Se perustuu hyvään palveluun. Hyvin hoidettu ja hyvin kohdeltu asiakas tulee uudestaan, kun tarve on.
Valinnanvapaus tärkeää
Hyvä palvelu on aina subjektiivinen kokemus. Omalääkärikonsepti ei toimi, jos potilas kokee – mistä tahansa syystä – että palvelu tai kohtelu ei ole hänelle hyvä. Huonoksi koetulle lääkärille ei palata vaan mennään muualle. Pakottaminen pysymään jonkun määräämässä omalääkärisuhteessa ei tuota toivottua tulosta.
− Tämän takia omalääkärimalliin pitäisi sisältyä valinnanvapaus. Vaikka siitä edellisen hallituksen jälkeen luovuttiin, omalääkäritoiminnassa sitä pitäisi soveltaa. Kun potilas saa valita, kuka hoitaa, jatkuvuus toteutuu paremmin, Ismo Partanen sanoo.
Partasen mukaan hyvinvointialue voi hankkia omalääkäripalveluita yksityisiltä samalla tavalla kuin muitakin palveluita: julkisina hankintoina tai palveluseteleillä.
Lue Kaj Öhmanin näkemyksiä omalääkäritoiminnasta
Teksti: Martti Ahlstén
Kuva: Juha Sarkkinen