LPY esittää muutosta sairausvakuutuksen rahoitukseen

Vuosikymmenien ajan heikennettyjä Kelan sairaanhoitokorvauksia kannattaisi nyt nostaa merkittävästi. LPY:n mielestä on erikoista, että tässä tilanteessa sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan kyseisten korvausten huomattavaa leikkaamista.

Julkisen talouden näkökulmasta Kela-korvaukset ovat erittäin kustannustehokas tapa parantaa kansalaisten tarvitsemien terveyspalveluiden saatavuutta. Nykyisellä erittäin matalalla korvaustasolla valtio saa rahoitettua esimerkiksi 10 yleislääkärin vastaanottokäyntiä yhden julkisella sektorilla tuotetun käynnin kustannuksilla.

Kela-korvausten heikentämisen lieveilmiöt

Sairausvakuutuslain säätämisen yhteydessä asetettiin tavoitteeksi noin 50 prosentin korvaustaso yksityisellä sektorilla toteutetuista lääkärivastaanotoista, hoidoista ja tutkimuksista. Näitä Kelan sairaanhoidon korvauksia on korotettu viimeksi vuonna 1989, lukuun ottamatta suun terveydenhuoltoon vuonna 2008 toteutettua väliaikaista korotusta. Korvaukset ovat siten jääneet merkittävästi jälkeen kustannusten kehityksestä.

2000-luvulla tehdyt useat Kela-korvausten leikkaukset ovat johtaneet siihen, että sairausvakuutuksen korvaustaso on nykyisin keskimäärin alle 15 prosenttia. Tästä on seurannut se, että pieni- ja keskituloisille hoitoon hakeutuminen yksityiselle sektorille on tullut taloudellisesti aikaisempaa haastavammaksi. Myös pieni- ja keskituloiset kuitenkin käyttävät monia yksityisiä terveyspalveluita, koska useiden terveyspalveluiden saatavuus julkisella sektorilla on heikkoa, esimerkkinä perustason silmäterveydenhuollon palvelut.

Kela-korvausten matala taso yhdistyneenä julkisen sektorin järjestämien palveluiden kehnoon saatavuuteen on ollut yksi suurimmista syistä terveysvakuutusten kehittämiseen ja niiden käytön lisääntymiseen.

Valtio rahoittaa myös hyvinvointialueiden toiminnan

Hyvinvointialueiden toiminnan rahoituksesta vastaa valtio. Kela-korvauksista valtion rahoitusosuus on kaksi kolmasosaa ja kolmannes rahoitetaan palkkatulosta pidätetyillä sairausvakuutusmaksuilla. Yksityisten terveyspalveluiden käyttäjät maksavat keskimäärin 85 prosenttia hoidoistaan itse.

Esimerkiksi Kelan sairausvakuutuskorvaus yksityisen sektorin yleislääkärin 20 minuutin vastaanotosta on 9 euroa. Valtion budjettirahoituksen osuus siitä on 6 euroa. Kyseisen palvelun hinta yksityisellä sektorilla on palvelumaksuineen noin 90 euroa. Vastaavan palvelun tuottaminen kuntien perusterveydenhuollossa maksaa arvioiden mukaan suunnilleen saman verran. Palvelunkäyttäjän maksaman asiakasmaksun osuus siitä on enimmillään noin 20 euroa. Veronmaksajat tukevat siten terveyskeskuksesta hankittua yleislääkäripalvelua noin 70 eurolla. Julkisen talouden näkökulmasta Kelan korvaama yksityisellä sektorilla toteutettu yleislääkärin vastaanottokäynti on siis vähintään kymmenen kertaa edullisempaa.

Vaihtoehto Kela-korvausten leikkaamiselle

LPY esittää, että Kelan sairaanhoitokorvauksia nostetaan merkittävästi ja samalla korotetaan palkkatulosta perittävää sairausvakuutusmaksua. Lakisääteisen ja veronluonteisen vakuutusmaksun nousu voidaan kompensoida palkkatuloon kohdistuvaa verorasitusta vastaavasti alentamalla.

Esittämämme muutos olisi kansalaisen verorasituksen kannalta neutraali: palkasta jäisi käyttöön saman verran kuin aikaisemminkin. Myös valtio ja hyvinvointialueet hyötyisivät rahoitusjärjestelmän muutoksesta. Ensinnäkin kansalaiset pääsisivät nopeammin tarvitsemaansa hoitoon. Ja toiseksi valtion rahoitusosuus olisi vain murto-osa julkisessa perusterveydenhuollossa tuotettuun palveluun verrattuna, vaikka Kelan sairaanhoitokorvaukset kaksinkertaistettaisiin nykyisestä.

Kela-korvauksesta joustava kansallinen työkalu jonojen hallintaan

Jos sairausvakuutusjärjestelmän kautta olisi kanavoitavissa lisää rahoitusta Kela-korvauksiin, voitaisiin korvausten kohdentamista muuttamalla puuttua palvelujärjestelmän ongelmakohtiin. Esimerkiksi voitaisiin korottaa määräajaksi sellaisten terveyspalveluiden Kela-korvauksia, joihin on julkisen sektorin palvelutuotannossa muodostunut eniten jonoja tai hoitovelkaa.

Kela-korvauksesta pystyisi myös helposti muokkaamaan valtakunnallisen palvelusetelin esimerkiksi suun terveydenhuoltoon. Tällöin hoidon tarpeessa oleva voisi valita palveluntuottajan vakuutusjärjestelmään rekisteröityneiden tuottajien joukosta mistä päin Suomea tahansa.

Oikeudenmukainen järjestelmä

Sairausvakuutusjärjestelmä parantaa kansalaisten yhdenvertaisuutta, sillä jokaiselta perittävä sairausvakuutusmaksu on sitä suurempi mitä suuremmat ansiotulot hänellä on, mutta korvaussumma on kuitenkin kaikille sama koko Suomessa.

LPY: Kela-korvausten leikkaamiselle on vaihtoehto (tiedote 23.3.2022)

Kuva: Juha Sarkkinen