Kustannuslaskenta herätti keskustelua sote-infossa

Palvelutuotannon yksikkökustannusten laskeminen herätti eniten keskustelua webinaarissa, jonka LPY ja NÄE ry järjestivät aluevaaliehdokkaille 12.1.2022.

LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen ja NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast painottivat webinaarissa palvelustrategian ja siihen sisällytettävän palvelulupauksen merkitystä. Kyse on siitä, miten palvelut järjestetään, tuotetaan ja rahoitetaan. Palvelustrategiaan kirjataan myös se, mitkä palvelut hyvinvointialue tuottaa itse ja mitkä se hankkii markkinoilta. Ne ovat alueiden itsensä päätettävissä olevia asioita.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön välineistä webinaarissa esiteltiin palvelusetelijärjestelmää ja terveyskeskusten ulkoistuksia. Molemmista on hyviä kokemuksia: ne ovat parantaneet palveluiden saatavuutta, henkilöstön työtyytyväisyytta ja asiakkaiden antamaa palautetta – samalla kustannusten kasvuvauhti on taittunut.

Puolet webinaariajasta käytettiin keskusteluun. Eniten kiinnostusta ja kysymyksiä herätti kustannuslaskenta. Tast muistutti sote-uudistukseen rakennetusta kustannusleikkurista. Ensimmäisenä vuonna 2023 toimitaan edellisen vuoden kustannustasolla. Myöhemmin valtio rahoittajana korvaa 80 prosenttia kustannusten kasvusta.

Kustannusleikkurista tulee vahva kannustin palvelutuotannon tehostamiseen. Hyvinvointialueiden ei uudessa järjestelmässä kannata pitää yllä mahdollisimman laajaa omaa tuotantoa. Tarkoituksenmukaisempaa on hankkia palveluita ulkopuolelta silloin, kun se on taloudellisesti edullisempaa ja laatukriteerit täyttyvät. Ostopalveluiden ja palveluseteleiden hyödyntäminen on kuitenkin vaikeaa, jos oman palvelutuotannon todellinen hinta ei ole tiedossa.

LPY:n ja NÄE ry:n webinaarin ppt-esitys

Teksti: Martti Ahlstén
Kuva: ruutukaappaus