Kuntamarkkinoiden paneeli: Sotesta riittää yhä puhuttavaa

Sote-uudistus ei ollut tänä vuonna Kuntamarkkinoiden puoluejohtajapaneelin teemojen joukossa. Mutta paljon sote-palveluista silti keskusteltiin. 

Syyskuun puolivälissä järjestettyjen Kuntamarkkinoiden perinteinen puoluejohtajien paneelikeskustelu osui mielenkiintoiseen taitekohtaan. Työnsä ovat aloittaneet kuntavaltuustot, joiden tehtäviin vielä toimikauden alkupuolella kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen. Vuoden 2023 alusta tämä vastuu on uusilla hyvinvointialueilla.

Paneelissa olivat mukana SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ja vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo.

Kuvan jälkeen muutama poiminta keskusteluista:

Digitaalisuudesta apua

Anna-Maja Henriksson sanoi, että kun puhutaan sote-uudistuksesta, puhutaan hallinnollisesta uudistuksesta. Kuitenkin uudistuksen pitäisi näkyä myös kuntalaisten arjessa siten, että he saavat vähintään yhtä hyvät palvelut kuin tänä päivänä ja toivottavasti vielä paremmat.

– Uskon, että digitaalisuuden avulla voimme saada tulevaisuudessa paljon enemmän palveluita. Henkilökohtaisia tapaamisia ei kuitenkaan saa väheksyä. Niitä on pidettävä yllä, Henriksson sanoi.

Maria Ohisalo muistutti, että koronakriisin takia on olemassa riski, että osa kansalaisista jää ulkopuolisiksi.

– Tämä on asia, johon meidän pitää pystyä puuttumaan entistä enemmän, koska tästä voi tulla varjo todella pitkäksi aikaa, Ohisalo sanoi.

Valtionosuusleikkaukset lopetetaan

Sanna Marin painotti, että jokaisen poliitikon pitää oppia menneistä virheistä. Yksi sellainen on ollut kuntien valtionosuuksien leikkaaminen, jota kaikki puolueet ovat olleet jossakin vaiheessa tekemässä. Tämä on vaikeuttanut palveluiden rahoittamista ja johtanut niiden heikkenemiseen.

– Nyt pitää toimia toisin. Edessä on mittava koronan jälkihoito eikä siitä selvitä palveluita leikkaamalla, Marin sanoi. Hänen mukaansa hallitus panostaakin hoitovelan purkamiseen.

Petteri Orpo totesi, että kunnat ovat historiansa suurimman muutoksen edessä. Samaan aikaan pitää alkaa valmistella uutta kuntaa. Miten saadaan rahat riittämään? Miten pystytään investoimaan? Miten kyetään huolehtimaan jäljelle jäävistä tehtävistä?

– Muutos tulee olemaan vuoren kokoinen haaste. Itsekin kuntapäättäjänä tiedän, että kunnissa on suuri huoli, miten tästä kaikesta selvitään, Orpo pohti.

Säästöjä toimivista palveluista

Petri Honkosen mukaan sote-uudistus tehtiin, koska kunnat eivät enää selviydy palveluiden järjestämisestä.

– On peruttu investointeja, kun sairaanhoitopiirin lasku on ollut niin iso, että siitä on pitänyt suoriutua ensin. Tästä päästään nyt, kun sote-palvelut siirtyvät laajemmille hartioille, Honkonen sanoi.

Li Anderssonin mukaan sote-palveluissa voidaan saada aikaan säästöjä tekemällä asioita fiksummin ja vaikuttavammin. 

– Säästöjä syntyy sitä kautta, että palvelut saadaan toimimaan paremmin ja hoito on saavutettavissa paremmin. Tämä tavoite on helpompi toteuttaa, kun yksi organisaatio vastaa kaikista sote-palveluista, Andersson painotti.

Riikka Purra sanoi, että julkisen sektorin supistamisesta puhuttaessa yleensä ensimmäinen kysymys on, mistä leikataan. Ajatellaan, että toiminnan tehostaminen tarkoittaa aina jotakin pahaa.

– Tästähän ei toiminnan tehostamisessa ole kyse. Miksi koko ajan maalataan piruja seinälle, Purra kysyi.
 

Teksti: Martti Ahlstén
Kuva: Ruutukaappaus Kuntamarkkinoiden paneelikeskustelun verkkolähetyksestä.