Katse palloon!
Hyvinvointialueen palvelustrategia oli keskeinen teema Tampereen kauppakamarin järjestämässä vaikuttamisaamussa. Palvelulupausta perättiin ja monituottajamallia kannatettiin.
Paneelikeskustelun juonsi Tampereen kauppakamarin johtaja Markus Sjölund (vas.). Keskustelijoina olivat Pirkanmaan vt. hyvinvointialuejohtaja Jukka Alasentie (selin), Hyvinvointiala HALI ry:n johtaja Arja Laitinen sekä Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen. Kuvakaappaus tilaisuuden verkkolähetyksestä
– Sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat palveluiden saatavuuden turvaaminen, oikeudenmukaisuus ja kustannusten kasvun hillitseminen. Hyvinvointialueen palvelustrategian pitää olla sellainen, että se vastaa kysymykseen, miten nämä sote-uudistuksen tavoitteet saavutetaan omalla alueella, Ismo Partanen kiteytti näkemyksensä palvelustrategiasta.
Partanen painotti, että palvelustrategiaan pitää sisältyä palvelulupaus. Se ei saa olla haihattelua. Siinä ei saa olla mitään sellaista, mitä ei pystytä toteuttamaan. Sen sijaan siinä pitää olla tavoitteellinen lupaus esimerkiksi hoitoonpääsyn ajoista, lähipalveluiden turvaamisesta ja kustannusten hillitsemisestä.
– Yksi iso strategiaan sisältyvä linjaus pitäisi olla se, että vaikka palveluiden järjestämisvastuu on hyvinvointialueella, tuottajana voi olla myös yritys tai järjestö. Kaikki olemassa olevat resurssit pitää käyttää mahdollisimman tehokkaasti periaatteella julkinen järjestää ja paras toimija tuottaa, hän sanoi.
Palvelustrategia lupaa, ohjaa ja sitouttaa
Arja Laitisen mukaan palvelustrategia on lupaus hyvinvointialueen asukkaille siitä, että palvelut järjestetään hyvin, ne tuotetaan laadukkaasti, niitä on saatavilla ja saatavuus paranee. Poliittisille päättäjille se on dokumentti, jonka pohjalta sitoudutaan tekemään määriteltyjä asioita. Viranhaltijoille se on työkirja, jonka mukaisesti asioita tuodaan valmistelusta päätöksentekoon.
– Se on myös selkeä viesti yrityksille ja järjestöille, että niillä on paikka sote-palveluissa ja ne ovat merkittävä osa sote-kokonaisuutta, jotta asiakkaille saadaan järjestettyä palveluita. Kun sote-palvelut ovat tähän saakka pohjautuneet monituottajamalliin, palvelustrategian pitäisi mahdollistaa se myös jatkossa, hän sanoi.
Laitinen korosti, että yritykset ja järjestöt pitää nähdä strategisina kumppaneina. Ne eivät saa jäädä vain tulipalojen sammuttajiksi, jotka hälytetään, kun julkinen järjestäjä ei pystykään tekemään kaikkea.
Pirkanmaa jatkaa monituottajamallilla
Jukka Alasentie kertoi, että Pirkanmaalla ei tehdä kahta erillistä strategiaa vaan yksi ainoa, johon palvelustrategia sisältyy. Hän huomautti, että koska nyt ollaan uudistuksen alussa, alueiden strategioissa korostuvat muutokseen liittyvät asiat.
– Seuraavan, vuonna 2025 alkavan valtuustokauden aikana meillä on paljon kirkkaampi kuva siitä, mihin uudistus on johtanut ja mikä on hyvinvointialueiden resurssipohja suhteessa palvelutarpeeseen, hän pohti.
Alasentien mukaan Pirkanmaa soveltaa palveluissa varsin hyvin monituottajamallia.
– Ei meillä ole mitään mahdollisuuksia ottaa kaikkia palveluita julkisen tuotannon piiriin. Kyllä me tulemme jatkossakin tekemään hyvin tiivistä yhteistyötä muiden tuottajien kanssa. Valmistelun aikanakin on pidetty yhteisiä palavereja säännöllisesti, hän kertoi.
Teksti: Martti Ahlstén