”Kaikki resurssit” tarkoittaa kaikki resurssit

Blogi 30 | Ilpo Tolonen

Nyt on vajaat kaksi kuukautta siihen, kun pelastus- ja sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle. Määräpäivän lähestyessä olemme kuulleet puheita, että joillakin alueilla uudistuksessa vain siirrettäisiin kuntien ja kuntayhtymien vastuulla oleva toiminta sellaisenaan uudelle alueelliselle organisaatiolle.

Ymmärrän kyllä näin ajattelevia. Kyseessä on valtava uudistus, ja aika sen valmisteluun on ollut kohtuuttoman lyhyt. Suomen historiassa ei ole koskaan toteutettu näin suurta hallintouudistusta näin lyhyessä ajassa.

Tietyssä määrin voi hyväksyäkin sen, että tavoitetaso tällä aikataululla on näin matala. Mutta perusteluna on silloin oltava se, että yritetään välttää epäonnistuminen ja turvata palveluiden jatkuvuus nykyisellään toimimalla mahdollisimman varovasti. Mutta silloinkin kyse täytyy olla tilapäisestä menettelystä, joka johtuu lyhyestä valmisteluajasta.

Pidemmällä aikavälillä toiminnan pitää muuttua. Sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi muutoksen täytyy alkaa, vaikka asteittainkin, jo ensimmäisen vuoden aikana. Syy on se, että nykyinen tapa järjestää palvelut ei toimi riittävän hyvin. 

Jos nykyinen toiminta vain siirretään hyvinvointialueille, hoitovelka ja -jonot eivät katoa minnekään. Ne eivät johdu pelkästään koronasta, vaikka niin usein väitetään. Korona on pahentanut tilannetta, mutta se ei ole varsinainen syy, ja korona myös toi paljon rahaa kunnille. Hoitojonot olivat pitkiä jo ennen pandemiaa ja ne ovat kasvaneet siksi, että palvelujärjestelmä ei ole ollut tarpeeksi iskukykyinen.

Avain soten tavoitteiden saavuttamiseen on hyvinvointialuekohtainen palvelustrategia. Laki määrää, että hyvinvointialueiden on sellainen laadittava. Strategiassa tulee tarkastella avoimesti ja rohkeasti alueen toimintaa, palveluiden järjestämistä ja tuottamista. Ei riitä, että tehdään kaikki samalla tavalla kuin ennen.

Palvelut voidaan turvata vain siten, että kaikki olemassa olevat resurssit otetaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. ”Kaikki resurssit” tarkoittaa oikeasti kaikkia resursseja, myös yksityisellä sektorilla tarjolla olevia. Ei riitä, että organisoidaan uudelleen ja tehostetaan vain hyvinvointialueen omaa tuotantoa. Myös järjestöjen ja yritysten resurssit täytyy integroida osaksi palvelukokonaisuutta.

Tämä tarkoittaa monituottajamallin käyttöönottoa. Siitä pitää tehdä kirjaus hyvinvointialueen palvelustrategiaan. On käynnistettävä vuoropuhelu yritysten ja järjestöjen kanssa, jos sitä ei ole jo tehty. 

Vain avoimen vuoropuhelun, yhteistyön ja palvelutuotannon kilpailutusten kautta hyvinvointialueen on mahdollista arvioida, milloin kumppanuus yksityisten toimijoiden kanssa johtaa parempaan lopputulokseen kuin se, että pyrittäisiin ensin tekemään kaikki omana tuotantona. Tämä on myös jokaisen päättäjän, veronmaksajan ja palveluiden käyttäjän edun mukaista. 

Ulkopuoliseen apuun turvautuminen vasta viime kädessä johtaa hallitsemattomiin tilanteisiin. Se on huono strategia. Itse asiassa se ei ole strategia lainkaan, se on kriisinhallintaa pakon edessä.

Kirjoittaja Ilpo Tolonen on LPY:n hallituksen puheenjohtaja

Kuva Juha Sarkkinen