Jaakko Herralan teesit tuottavuuden parantamiseksi

Pirkanmaan emeritus-muutosjohtaja, Terveys ja talous -lehden päätoimittaja Jaakko Herrala uskoo, että sote-uudistuksen tavoitteet voidaan saavuttaa. Mutta se vaatii innovatiivista kehittämistyötä. Hän puhui aiheesta Suuressa sote-seminaarissa.

Jaakko Herralan rooli seminaarissa oli kommentoida muiden puhujien esityksiä. Hän aloitti esityksensä tylyllä faktalla: Palvelutarve kasvaa, mutta henkilöstömäärä ei olennaisesti. Se tarkoittaa, että on välttämätöntä tehdä rohkeita, nopeita päätöksiä.

− Pitää saada koneesta enemmän irti ja sehän tarkoittaa toimintatapojen ja toimintamallien muutoksia. Erityisesti on vahvistettava ja uudistettava perustason palveluita, hän sanoi.

Herralan mukaan käytettävissä olevilla henkilöstö- ja talousresursseilla on tulevaisuudessa tuotettava enemmän palveluita ja nykyistä parempaa vaikuttavuutta.

Alla kooste Jaakko Herralan kommenteista ja ajatuksista, joita hän kutsui Jaakon teeseiksi.

Yhdenvertaisia palveluita ei tule

Politiikan puolella puhutaan yhdenvertaisista sote-palveluista, jollaisia ollaan rakentamassa. Jaakko Herralan mukaan täysin yhdenvertaiset palvelut eivät kuitenkaan ole mahdollisia koko Suomessa. Yhdenvertaisuus on arvo, johon kannattaa pyrkiä. Emme kuitenkaan voi mitään maantieteelle ja väestöntiheydelle. Tämä on realiteetti, joka tulisi ymmärtää.

Lähi- ja etäpalveluista käydään paljon keskustelua. Herralan mukaan niitä pitäisi arvioida tuottavuuden näkökulmasta. Mikä on järkevää ja kannattavaa? Jos paljon käytettävät palvelut etääntyvät fyysisesti, kustannuksia ei tule siirtää toisille osapuolille, esimerkiksi kasvavia matkakustannuksia Kelalle.
 
Hyvinvointialueille pitäisi nyt antaa työrauha se tunnistaen, että lähtökohdat ovat erilaiset. Osa alueista, erityisesti kuntayhtymätaustaiset, on toteuttanut palveluiden integraatiota ja yhteensovittamista jo vuosia. Niille hyppy hyvinvointialueeksi on ollut helpompi. Muilla alueilla on tarvittu ja tarvitaan paljon enemmän ponnisteluja. Vanhoilla toimintamalleilla ei kuitenkaan pitäisi mennä liian kauan.

Jatkuva lisärahoitus ei ole ratkaisu

Yhdeksi haasteista Jaakko Herrala tunnistaa hyvinvointialueiden itsehallinnon. Nyt se on aika lailla muodollinen. Raha ja järjestäminen eivät ole samoissa käsissä. Ongelmana on kannustimien puute.

− Alueiden jatkuva lisärahoitus on liian helppo ratkaisumalli. Tai ei se ole ratkaisu lainkaan. Toisaalta, kun vuosina 2025−2026 nähdään, miten uudistus on toteutunut, pitää olla myös valmiutta tehdä korjauksia. Pakolliset ylimääräiset investoinnit ja muutoskustannukset on katettava, hän pohti.

Herrala myös kysyi, onko kyseessä jonkinlainen rangaistus, jos hyvinvointialueita aletaan yhdistää. Sitä pitäisi pohtia tarkkaan, koska yhdistämisessä on tosiasiassa kysymys uudelleen aloittamisesta, jolloin syntyy uusia kuluja esimerkiksi tietojärjestelmistä.

Hankintaosaamista vahvistettava

Hyvinvointialueiden johtamis- ja päätöksentekojärjestelmät ovat Jaakko Herralan mielestä liian raskaita. Ainakin tämän ensimmäisen aluevaltuustokauden jälkeen pitäisi olla valmiutta arvioida, voisiko päätöksentekoa vielä keventää jotenkin. Hän pitää muutenkin byrokratiaa tekijänä, joka rajoittaa erityisesti tuottavuutta. Tarvittaisiin normien purkutalkoot.

Hankintaosaamista pitäisi vahvistaa. Erityisenä vaarana Herrala pitää sitä, että pienet toimijat tipahtavat kelkasta. Hän pitää niiden mukana oloa hankinnoissa suorastaan kivijalkana. Siksi tarvitaan pienet huomioon ottavaa innovatiivista kilpailuttamisosaamista.

Lisäksi Herrala esitti, että digitalisaatio- ja teknologiahankkeita tulisi vauhdittaa alkupainotteisesti. Potilas- ja asiakastietojärjestelmien yhtenäistäminen ja yhteentoimivuuden varmistaminen olisi tärkeää. Henkilöstön jäykistä mitoitus- ja pätevyysvaatimuksista pitäisi päästä eroon. Kustannustietoisuutta pitäisi lisätä. Monikanavaista rahoitusmallia tulisi tarkastella. Vaikuttavuustyö ja laadunhallinta pitäisi ottaa kehittämistyön kansallisiksi keihäänkärjiksi.

Suuren sote-seminaarin muita puheenvuoroja:
Ministeri Grahn-Laasonen: Koko olemassa oleva potentiaali hyödynnettävä
VM:n Jani Pitkäniemi: Pitkän sote-loikan askelmerkit
Professori Heikki Hiilamo: Soten jatkovalmistelu parlamentaariseksi

Teksti: Martti Ahlstén
Kuva: Aino Mättö