Ismo Partanen: Sotea käsiteltävä investointina

Blogi 20/2023 | Ismo Partanen

Valtion taloudenhoitoon on juurtunut jo usean vaalikauden aikana erikoinen tapa käsitellä normaaleja käyttötalousmenoja budjetin ja kehysbudjetin ulkopuolella investointimenoina. Esimerkiksi viime vaalikaudella toisen asteen opetuksen käyttömenoista osa rahoitettiin ns. tulevaisuusinvestointien kautta budjettitalouden ulkopuolisena menona. Tällä vaalikaudella jatketaan samaa perinnettä rahoittamalla liikenneväylien kunnostusta ja Kelan sairausvakuutuskorvausten valtionosuutta erillisestä investointibudjetista. Petämmekö näin itseämme?

Koko tämän vuosituhannen ajan valmistellun sote-palvelurakenneuudistuksen voisi hyvällä syyllä luokitella investoinniksi − varsinaiseksi tulevaisuusinvestoinniksi. Sen tavoitteena on parantaa palveluiden saatavuutta ja yhdenvertaisuutta sekä taittaa arvioitua kustannusten kasvua. Siis pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta.

Sote-investointihankkeella varaudutaan 2030-luvun jälkeiseen aikaan, jolloin Suomen huoltosuhde on heikoimmillaan. Jotta sotelle asetetut tavoitteet saavutetaan, on pystyttävä parantamaan koko palvelujärjestelmän tuottavuutta. Se edellyttää investoimista tiloihin, koneisiin, laitteisiin, ohjelmistoihin ja henkiseen pääomaan.

Sote-uudistuksen olisi perustellusti voinut alusta asti tulkita tulevaisuusinvestoinniksi. Uudistuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen suoraan liittyvät kulut olisi pitänyt kohdentaa erillisille investointimomenteille. Tällaisia kulueriä olisivat muun muassa ict-investointien lisämenot sekä uuden hallinnon perustamismenot ja palkkaharmonisoinnin aiheuttamat kustannukset.

Jos sote-uudistusta olisi käsitelty investointina, tietäisimme, kuinka paljon se tulee maksamaan, ja voisimme arvioida, kuinka pitkä on kyseisen investoinnin takaisinmaksuaika.

Oletetaan, että sote-uudistukseen sijoitetaan 10 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. Jos pystymme parantamaan palvelujärjestelmän tuottavuutta viidellä prosentilla 23−25 miljardin euron nykytasosta, olisi kyseisen investoinnin takaisinmaksuaika reilusti alle 10 vuotta. Tällöin olisimme tehneet kannattavan investoinnin. Se alkaisi laskennallisesti tuottaa jo 2030-luvun lopulla. Ja mikä tärkeintä, pystyisimme pelastamaan hyvinvointiyhteiskunnan siinä muodossa kuin sen nykyisin käsitämme.

Kirjoittaja Ismo Partanen on LPY:n toiminnanjohtaja
Kuva: Juha Sarkkinen