Ismo Partanen: Osa perusterveydenhuollosta vakuutusrahoitteiseksi?
Blogi 8/2024 | Ismo Partanen
Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi uuden Kela-korvausmallin luominen. Tavoite on hyvä ja kannatettava. Uudelle korvausmallille ei kuitenkaan kannata asettaa kohtuuttomia odotuksia. Sillä voidaan ratkaista vain pieni osa sote-uudistuksen palveluiden saatavuuden parantamiseen ja rahoituksen riittävyyteen liittyvistä haasteista.
Suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä rahoitetaan pääosin verovaroin. Täydentäviä rahoituslähteitä ovat asiakasmaksut sekä lakisääteiset ja vapaaehtoiset vakuutukset. Sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaukset eli kansalaisille kohdentuvat Kela-korvaukset ovat tänä vuonna noin 200 miljoonaa euroa palvelujärjestelmän yli 25 miljardin kokonaiskustannuksista.
Sairaanhoidon Kela-korvaukset ovat olleet kiistanalainen, voimakkaita näkemyksiä puolesta ja vastaan herättänyt asia koko olemassaolonsa ajan. Kyseisiä korvauksia on korotettu viimeksi vuonna 1989, mutta laskettu useita kertoja 2000-luvulla. Viimeisimmät sairaanhoitokorvausten leikkaukset toteutettiin vuosina 2016 ja 2023. Tekemättä jääneiden indeksikorotusten ja tehtyjen leikkausten vuoksi sairaanhoidon Kela-korvausten merkitys on liudentunut merkittävästi. Kansalaisen saama korvaus yksityiseltä palveluntuottajalta hakemastaan hoidosta on laskenut tavoitellusta noin 50 prosentista lähelle 10 prosenttia.
Sote-järjestelmä muodostuu kolmesta osasta: järjestäminen, palvelutuotanto ja rahoitus. Viime vaalikaudella päätettiin hallinnollisesta rakenteesta ja määriteltiin lainsäädännöllä palveluiden järjestämisvastuu hyvinvointialueille. Nyt hyvinvointialueilla uudistetaan palvelurakenteita sekä kehitetään palveluita ja niiden prosesseja. Rahoitusvastuu julkisen sektorin palveluista siirrettiin kunnilta ja kuntayhtymiltä valtiolle, joka siis rahoittaa hyvinvointialueiden toiminnan.
Soten rahoitusmallista eli niin sanotusta monikanavaisesta rahoituksesta on kiistelty koko uudistuksen valmistelun ajan. Yleisesti tiedostetaan, että rahoitusjärjestelmää pitäisi kehittää ja uudistaa niin, että siihen sisältyisi riittävästi kannusteita tuottavuuden parantamiseen.
Sotessa pitää vielä toteuttaa rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistus. Sen yhteydessä on selvitettävä, mikä on kunkin rahoituslähteen rooli nyt ja minkä sen halutaan olevan tulevaisuudessa. Uusi Kela-korvausmalli on pieni osa kyseistä rahoitusuudistusta. Pohdittavaksi on otettava, voisiko jokin osa perusterveydenhuollon rahoituksesta muodostua lakisääteisten vakuutusten, esimerkiksi sairausvakuutuksen, kautta.
Kirjoittaja Ismo Partanen on LPY:n toiminnanjohtaja
Kuva: Juha Sarkkinen