Ilpo Tolonen: Kirittäjää tarvitaan

Yksityinen terveydenhuolto tuottaa jo keskimäärin puolet perusterveydenhuollon tasoisista palveluista, pääosin yksityisellä rahoituksella. Joillakin alueilla osuus on vieläkin korkeampi, jopa yli 70 prosenttia. Pelkästään nämä luvut kertovat sen, että suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä ei selviä sille asetetuista tavoitteista ilman yksityistä palvelutuotantoa.

Eivätkä nuo numerot kerro koko totuutta. Lisäksi yksityinen sektori kirittää julkista terveydenhuoltoa sekä toimintamallien kehittämisessä että kustannustietoisuudessa.

Etäpalvelut ovat hyvä esimerkki tästä kirittämisestä. Yksityinen sektori tunnisti digitaalisuuden tarjoamat mahdollisuudet jo vuosia sitten, panosti ja panostaa edelleen niihin voimakkaasti. Kyse ei ole pelkästä teknologiasta vaan kokonaisuudesta, johon sisältyy teknologian lisäksi uudet ohjatut ja kontrolloidut prosessit sekä hyvä hoidon laatu ja nopea hoitoon pääsy.

Yksityisen terveydenhuollon onnistuminen digitaalisissa palveluissa on selvästi kannustanut julkista terveydenhuoltoa kehittämään ja ottamaan käyttöön etäpalveluita.

Tämä yksityisen sektorin rooli tehokkaampaan ja laadukkaampaan toimintaan kirittäjänä jää yleensä varjoon, kun keskustellaan terveydenhuollon kehittämisestä. Jotkut eivät sitä näe, toiset eivät sitä tunnusta.

Meille tämä rooli on mieluinen, sillä toimiva, julkisesti rahoitettu terveydenhuoltojärjestelmä on myös yksityisen terveyspalvelualan etu. Oikein organisoituna yksityisillä palveluilla on siinä oma, tärkeä roolinsa.

Haluamme olla julkisen terveydenhuollon kumppani ja kirittäjä. Emme halua emmekä lietso vastakkainasettelua. Olemme sitoutuneet sote-uudistuksen tavoitteisiin ja haluamme olla mukana rakentamassa tavoitteet saavuttavaa sote-järjestelmää.

Viime aikoina on puhuttu ja kirjoitettu paljon omalääkäritoiminnasta. Moni näkee sen − aiheellisesti − hyvänä keinona parantaa hoidon jatkuvuutta ja lyhentää ylipitkiä hoitojonoja. Mutta lähes poikkeuksetta keskitytään pohtimaan sitä, miten omalääkäritoiminta voitaisiin tuottaa hyvinvointialueiden omana palveluna. Kuitenkin juuri yksityisellä sektorilla on aina ollut perhelääkäreitä, joilla on vuosikymmenten kokemus omalääkäritoiminnasta.

Hyvin palveltu asiakas tulee uudelleen. Lue Kaj Öhmanin pohdintaa aiheesta LPY:n juhlalehden artikkelista.

Ruotsissa ja Norjassa suuri osa perusterveydenhuollon palveluista on julkisesti rahoitettuja, mutta ne tuotetaan yksityisesti omalääkäriperiaatteella. Näissä maissa siis hyväksytään laajasti se, että julkisen sektorin rahoittamia palveluita voidaan tuottaa yksityisesti.

Suomessa terveydenhuollon julkinen rahoitus käytetään pääosin julkisen sektorin itse tuottamiin palveluihin. Toisin siis kuin naapurimaissa, joissa tuottaja on usein yksityinen toimija julkisella rahoituksella. Suomen järjestelmässä ei hyödynnetä riittävästi yksityissektorin kokemusta, osaamista ja kapasiteettia.

Ilpo Tolonen
LPY:n hallituksen puheenjohtaja

Kuva: Docrates