Digipalveluiden kysyntä kasvaa myös pandemian jälkeen

Terveydenhuollon digitalisaatio kiihtyi koronapandemian aikana ja kasvu jatkuu myös pandemian jälkeen. Kasvun ajureina ovat muun muassa terveyspalveluiden kasvava kysyntä ja pula henkilöresursseista. Konsulttiyritys VALOR tarkasteli soten digikenttää ja tunnisti taustatekijöitä sille, miksi yksityinen sektori on ollut digikehittämisessä julkista terveydenhuoltoa edellä.

VALORin Suomen terveyspalveluiden toimiala 2022 -katsauksen mukaan digitalisaatioaste on isossa kuvassa julkisella sektorilla yhä matala, vaikka kehitystä on tapahtunutkin.

− Yksityinen terveydenhuolto on ollut digikehittämisessä liikkeellä jo pitkään ennen pandemiaa ja se tuottaa jo merkittävän määrän palveluistaan digitaalisesti. Yksityisen sektorin osaamista olisi varmasti mahdollista hyödyntää myös julkisessa terveydenhuollossa, VALORin konsultti Tuomas Nenonen sanoo.

Laajamittaisempi yhteistyö julkisen ja yksityisen välillä edellyttäisi todennäköisesti muun muassa sitä, että digitaaliset palvelut näyttäytyisivät asiakkaalle yhtenäisiltä riippumatta siitä, kuka palvelun tuottaa. Lisäksi eri terveyden- ja sosiaalihuollon palvelukokonaisuuksien pitäisi pystyä jatkossa toimimaan yhtenäisemmin hyvinvointialueen palvelusateenvarjon alta.

Ketterää ja tehokasta kehittämistä

VALORin katsauksessa kiteytettiin kuusi syytä sille, miksi digitalisaatio on ollut yksityisissä terveyspalveluissa julkista puolta nopeampaa:

Yksityinen sektori on käynnistänyt investoinnit digipalveluiden kehittämiseen varhaisemmassa vaiheessa. Sillä on myös ollut joustavammat rahoitusmahdollisuudet investoida tarpeen mukaisesti.

Kehittämistyö on ollut erittäin käyttäjäasiakaslähtöistä ja henkilökunnan käyttötarpeet on otettu huomioon läpi kehittämisprosessin. Yksityisen sektorin kehittämiin alustaratkaisuihin on helppo integroida uusia toimintoja ja ulkopuolisia toimijoita, eli linkit julkisen sektorin muihin järjestelmärajapintoihin on huomioitu kehitystyössä.

Yksityinen terveydenhuolto on ollut ketterä kehittäjä. Se kehittää digipalveluita tarvelähtöisesti ja vaiheittain pieninä kokonaisuuksina. Pilotointi tapahtuu usein rajoittuneemmassa ympäristössä, esimerkiksi yksittäisessä toimipaikassa. Lisäksi organisaation sisäiset prosessit ovat yhdenmukaisia, jolloin digitalisaatiossa voidaan edetä toimintamallit edellä.

Yksityisten palveluntuottajien henkilöstö on tottunut prosessimuutoksiin ja valmis ottamaan käyttöön uusia toimintatapoja.

Digiratkaisujen tuotteistuksessa ja asiakasvirtojen suunnittelussa on määritelty tarkkaan, mitä palveluita etäkäynti korvaa sekä millaisille asiakkaille ja mihin palvelutarpeisiin etäkäynti soveltuu.

Yksityisen sektorin palveluntarjoajat markkinoivat digiratkaisujaan aktiivisesti. Asiakkaat ovat keskimäärin tietoisempia digitaalisista vaihtoehdoista, ja he omaksuvat digiratkaisut nopeammin.

Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen

Sote-uudistuksen käynnistyessä julkisen sektorin oman kehittämisen fokus tulee ensivaiheessa olemaan erityisesti taustalla toimivien järjestelmien integraatiossa (esimerkkinä maksuliikenne-, potilastieto- ja palkkajärjestelmät). Tuomas Nenosen mukaan yksityisen jo kehittämät ratkaisut voisivat tarjota alueille mahdollisuuksia nopeuttaa myös asiakasrajapinnan digitaalisten palveluiden laajamittaisempaa käyttöä. Osaa ratkaisuista on jo pitkään kehitetty ja hiottu markkinoilla eikä kehitystyön tarvitse alkaa juuritasolta.

Toisaalta sote-lainsäädäntö korostaa julkisen sektorin oman digikehittämisen tärkeyttä ja valtio lisää tähän kohdistettua rahoitusta. Tällä voi olla vaikutusta yksityisten palveluntuottajien toimintaedellytyksiin.

− Nähtäväksi jää, kohdistuvatko julkisen sektorin hankinnat yksityisiltä toimijoilta laajoihin digipalveluiden ulkoistuksiin vai rajatumpiin kokonaisuuksiin. Lisäksi julkisen sektorin näkökulmasta, niin kuin muissakin sote-palveluissa, myös digipalveluissa vaaditaan julkiselta tilaajalta hyvää hankintaosaamista sekä hyvää yhteistyömallia palveluntuottajan kanssa, Nenonen pohtii.

LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen ihmettelee hallituksen aikomusta investoida lähes yksinomaan julkisen sektorin omaan digikehittämiseen ja -palveluihin sen sijaan, että hankittaisiin osaamista yksityisiltä toimijoilta.

− Julkisen sektorin ei tarvitse tehdä kaikkea alusta saakka itse. Pyörää ei kannata keksiä uudelleen. Tarkoituksenmukaisempaa olisi hankkia osaamista myös yksityisiltä joko suoraan digitaalisina terveyspalveluina, teknisinä ratkaisuina tai kehittämisen osaamisena, Partanen muistuttaa.

Teksti: Martti Ahlstén
Kuva: Aki Rask, Terveystalo
Kaaviokuva: VALORin toimialaraportti