Aki Lindén: Nopea pääsy yleislääkärille on terveydenhuollon ”hopealuoti”

Blogi 6/2023 | Aki Lindén

Suomen terveydenhuollon suurin ongelma on heikko hoitoonpääsy julkisesti rahoitetulle perusterveydenhuollon lääkärille. 

Tuo edellä käyttämäni monimutkainen ilmaus oli tarkoituksellinen, koska se kattaa sekä kuntien ja nykyisin hyvinvointialueiden palkkaamat terveyskeskuslääkärit että ostopalveluilla, palvelusetelillä jne. maksetut yleislääkäripalvelut, joita potilas ei maksa kokonaan ”out of pocket” eli suoraan itse. Nykyisten alhaisten sairausvakuutuskorvausten aikana lasken ”Kela-korvatut” käynnit jälkimmäiseen ryhmään.

On eri arvioita siitä, kuinka paljon rahoitusta ja lääkäri- ja muuta työvoimaa tarvittaisiin, jotta jokainen suomalainen pääsisi joustavasti ja nopeasti julkisesti rahoitetun perustason lääkärin hoitoon. Oma arvioni on 200 miljoonaa euroa. Se on vain yksi prosentti hyvinvointialueiden rahoituksesta. 

Lakisääteisen yhden viikon hoitotakuun toteutukseen 1.11.2024 alkaen on budjetoitu 165 miljoonaa euroa rahoitusta valtion vuoden 2024 budjetin ns. tekniseen kehykseen ja vuodelle 2023 varsinaiseen budjettiin 73 miljoonaa euroa (kahden viikon hoitotakuu 1.9.2023 alkaen). Toteuma tulee olemaan riippuvainen siitä, millainen ”ryntäys” terveyskeskuksiin alkaa – vai alkaako ollenkaan.

Omasta mielestäni tämän toteutukseen tarvitaan myös yksityisen sektorin tuotantoa. Ostopalvelu on parempi malli kuin palveluseteli. Pitkäjänteinen alihankinta, jossa yksityinen tuottaa aivan samanlaiset palvelut kuin julkisen organisaation palkkaama terveyskeskuslääkäri, sopii tähän hyvin. Ammatinharjoittajien käyttöä tulisi laajentaa. Mielellään myös syntyisi uusia lääkärivetoisia pienyrityksiä suurten pääomasijoittajien ketjujen rinnalle. 

Kelan sairausvakuutuskorvauksien varaan en tätä jättäisi. Suomen nykyinen sairausvakuutus ei toimi sellaisella tavalla, jonka varaan usein moniongelmaisen potilaan pitkäjänteisen hoidon voi järjestää. Periaatteessa sosiaalivakuutus on toimiva malli, mutta se vaatisi perusteellisen remontin, jotta siihen voisi panostaa. Esimerkiksi palveluiden vapaa hinnoittelu ei olisi mahdollinen vaan palveluiden korvattavista kustannuksista tulisi sopia ja omavastuun tulisi olla samansuuruinen kuin lakisääteisissä palveluissa. Tämä ei nyt ole mahdollista.

Kirjoittaja Aki Lindén on yleislääketieteen erikoislääkäri, VTM, kansanedustaja 
Kuva Jukka-Pekka Flander