Valinnanvapauslaissa hyvät tavoitteet − toteutus jää vajaaksi
Tänään julkaistu valinnanvapauslaki on yksi sote-uudistuksen lainsäädäntökokonaisuudesta puuttuneista elementeistä. Uudistuksen tavoitteena on parantaa sote-palveluiden saatavuutta ja kaventaa eroja palveluiden saatavuuden osalta sekä taittaa arvioitua kustannusten nousua. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittävää tuottavuuden parantamista koko palvelujärjestelmässä. Palveluntuottajien välisen kilpailun lisääminen on yksi keskeisistä keinoista tehokkuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi.
– Hallituksen valinnanvapauslakiesityksessä on hyvää muun muassa maakunnan asiakassetelijärjestelmien käyttöönotto ja henkilökohtaisen budjetin hyödyntäminen monipuolisesti palveluita tarvitsevien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä. Palveluiden järjestämisvastuun eriyttäminen tuotannosta ja tuottajien välisen kilpailuneutraliteetin toteuttaminen luovat edellytyksiä toiminnan tehostumiselle uudessa palvelujärjestelmässä, kertoo Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja Asko Koskinen.
Valinnanvapauslaissa esitetään perustettavaksi ns. laajan palveluvalikoiman sote-keskuksia, joiden väliltä kansalaiset saavat vapaasti valita itselleen sopivimman. Sote-keskusten palveluvalikoimaan kuuluisivat yleislääketieteen alaan kuuluvat tarkastukset, neuvonta, tutkimus ja hoito sekä kotisairaanhoito. Sosiaalihuollon palveluista sote-keskusten palveluvalikoimaan kuuluisivat muun muassa ammattihenkilön antama sosiaalihuollon yleinen neuvonta ja ohjaus sekä päihdetyön ja mielenterveystyön ohjaus ja neuvonta. Myös lyhytaikainen sosiaaliohjaus, kotipalvelu, kotihoito sekä kasvatus- ja perheneuvonta kuuluisivat sote-keskuksilta vaadittavaan palveluvalikoimaan. Näiden palveluiden tuottamisesta maksettaisiin palveluntuottajalle korvaukset pääosin kapitaatiorahoituksella. Sote-keskusten rahoitus muodostuisi niihin rekisteröityneiden asiakkaiden määrän ja osittain heidän arvioidun hoidontarpeensa perusteella.
– Palveluvalikoiman merkittävä laajentaminen tekee järjestelmästä sekavan ja vaikeasti hallittavan. Laajan palveluvalikoiman yhdistäminen kapitaatiokorvausmalliin sisältää suuren riskin sekä palveluiden järjestäjä-rahoittajille eli maakunnille että palveluiden tuottajille, väittää Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.
Uudessa sote-järjestelmässä kansalaiset saavat vapaasti valita peruspalveluidensa tuottajan eli sote-keskuksen. Maakunta valitsee niiden puolesta, jotka eivät halua valintaa itse tehdä. Mitä laajempi kapitaatiokorvauksella tuotettava palvelukokonaisuus on, sitä vaikeampaa on oikean kapitaatiokorvauksen määrittäminen. Kapitaatiokorvaus perustuu ns. tarveperusteiseen keskiarvohintaan. Tällöin sote-keskus, johon valikoituu vähän hoitoa tarvitsevia asiakkaita, saa hyvän korvauksen. Sote-keskus, johon hakeutuu paljon hoitoa tarvitsevia, on vaarassa joutua taloudellisiin vaikeuksiin.
– Hallituksen esitys ei mahdollista pk-yritysten toimimista sote-keskuksina ja nostaa uusien toimijoiden alalle tulon kynnyksen kohtuuttoman korkealle. Tämä johtaa siihen, että toivottu palveluntuottajien välinen kilpailu vähenee peruspalveluiden osalta. Toteutuessaan hallituksen esitys johtaa tuotannon keskittymiseen ja usein tarvittavien lähipalveluiden etääntymiseen entisestään, kommentoi Asko Koskinen.
– Sote-uudistuksen keskeisenä tavoitteena on parantaa palveluiden saatavuutta. Laajan palveluvalikoiman edellytys johtaa tuotannon keskittymiseen, vähentää tuottajien välistä kilpailua sekä vaarantaa lähipalveluiden saatavuuden − myös kaupunkien lähiöissä. Tämä ei mahdollista sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamista. Päättäjien tulisi vielä kerran pohtia tarkasti perustettavien sote-keskusten palveluvalikoimaa ja niille asetettavia vaatimuksia, Partanen esittää.
Lisätietoja:
Lääkäripalveluyritykset ry
Asko Koskinen, puheenjohtaja, puh. 050 517 5471, asko.koskinen@medilaser.fi
Ismo Partanen, toiminnanjohtaja, puh. 040 518 5799, ismo.partanen@lpy.fi