Uudenmaan kunnilla huonoa elinkeinopolitiikkaa
Helsingin ja Uudenmaan kuntien omistama sairaanhoitopiiri (HUS) aikoo perustaa verorahoituksen turvin toimivan yksityissairaalan (HYKSin Oy). Yhtiö tulee kilpailemaan riskirahoitteisen yksityisen sektorin kanssa avoimille terveyspalvelumarkkinoille. Yhtiön tarkoituksena on hyödyntää verorahoituksella hankittuja sairaanhoitopiirin resursseja täysimääräisesti kilpaillessaan alan yksityisten yritysten kanssa. Lääkäripalveluyritykset ry:n mielestä HUS:n suunnitelmat eivät toteuta sen omistajakuntien elinkeinopoliittisia strategioita ja niissä asetettuja tavoitteita yritysten toimintaympäristön ja palvelumarkkinoiden kehittämisestä.
‐ Kilpailu kuuluu markkinataloudessa yritystoiminnan luonteeseen. Se on merkittävä yritysten toimintaa ja markkinoita kehittävä voima. Epäterve kilpailu sen sijaan on myrkkyä markkinoiden toimivuudelle. Se mm. kohdentaa tuotantoresursseja väärin ja aiheuttaa vaikeuksia rehellisesti toimiville ja yhteiskunnalliset velvoitteensa suorittaville yrityksille, toteaa Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.
Yksityinen sektori tuottaa laadukkaita terveyspalveluja joustavasti ja kustannustehokkaasti. Yksityisen sektorin olemassaolon myötä kansalaisille ja muille asiakasryhmille on syntynyt vaihtoehtoja, joista valita. Samalla on syntynyt kilpailua alan palvelutuotantoon. Reilu kilpailu tehostaa toimintaa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
Yksityinen sektori tuottaa yli 20 prosenttia Suomen terveyspalveluista. Työterveydenhuollossa, hammashoidossa ja fysikaalisessa kuntoutuksessa yksityisen sektorin tuotanto-osuus koko maan tasolla on yli 50 prosenttia. Terveyspalveluyritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna yli 2,5 miljardia euroa ja ne työllistivät yli 22 000 työntekijää. Täten yksityinen sektori on tärkeä osa Suomen ns. ns. monituottajamalliin perustuvaa tehokasta terveydenhuoltojärjestelmää.
Uudellamaalla toimivat terveyspalveluyritykset tuottivat viime vuonna yli 35 prosenttia koko Suomen yksityissektorin palvelutuotannosta. Nämä yritykset ovat investoineet merkittävästi toimitiloihinsa sekä palveluidensa laadun ja saatavuuden parantamiseen. Ne työllistävät suoraan noin 8000 henkilöä – tämän lisäksi tulevat välilliset työllisyysvaikutukset. Yritykset maksavat henkilöstön palkat sivukuluineen, veroa tuloksestaan ja kiinteistöveroa sekä niiden kautta tuloutuu merkittävästi ns. piilevää arvonlisäveroa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseen.
‐ Sairaanhoitopiirin tulee keskittyä oman perustehtävänsä toteuttamiseen eikä ryhtyä haalimaan uusia asiakasryhmiä avoimilta markkinoilta. Kunnallisen markkinahäirikön perustamiselle ei löydy asiallisia toiminnallisia eikä taloudellisia perusteluita. Kuntien strategioissa korostetut ja kuntapäättäjien juhlapuheissa toistetut näkemykset yritysten toimintaympäristön ja palvelumarkkinoiden kehittämisestä sekä yritysten kasvun tukemisesta jäävät HUS:n suunnitelmien myötä sanahelinäksi, väittää Partanen.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Ismo Partanen, puh. 040 518 5799, ismo.partanen(o)lpy.fi.