Työterveyshuolto on hyvin toimiva osa terveyspalvelujärjestelmää

Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) mielestä viimeaikainen julkisuudessa käyty keskustelu työterveyshuollon roolista ja merkityksestä suomalaisessa terveyspalvelujärjestelmässä on ollut asenteellista ja paljolti vääriin tietoihin pohjautuvaa.

Työterveyshuolto jätettiin sote-uudistuksen ulkopuolelle. Jotkut arvostelevat tätä ratkaisua sillä perusteella, että kyseessä olisi kansalaisten yhdenvertaisuutta loukkaava järjestelmä, koska osa väestöstä saa tarvitsemansa terveyspalvelut muita joustavammin. Jotkut jopa pohtivat koko työterveyshuoltojärjestelmän purkamista ja toiminnan siirtämistä julkisen perusterveydenhuollon vastuulle.

LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen esittää kriitikoille vastakysymyksen: miten muun väestön terveys kohenisi sillä, että työterveyshuolto lakkautettaisiin? Se ei toisi muulle väestölle mitään lisää. Päinvastoin. Kun julkisen terveydenhuollon jonotilanne on jo nyt vaikea, millainen siitä muodostuisi, jos lähes kaksi miljoonaa työterveyshuollon asiakasta siirtyisi jonon jatkoksi?

– Työterveyshuolto ei ole mikään työikäisille suunnattu ylimääräinen palvelu. Se on tärkeä, poikkeuksellisen hyvin toimiva osa terveyspalvelujärjestelmäämme. Lakkauttamisen sijasta sitä tulisi mieluummin kehittää entisestään, Partanen painottaa.

SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi sanoo, että työterveyshuolto ei ole ongelma vaan voimavara. 

– Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät ole sitä, että tuotetaan kaikille samanlaiset palvelut vaan sitä, että järjestelmä tuottaa palveluita, jotka vastaavat erilaisten ihmisten tarpeisiin erilaisissa elämäntilanteissa. Työterveyshuolto keskittyy siihen osaamiseen, jota tarvitaan työssäkäyvien mahdollisimman hyvään palvelemiseen, hän sanoo.

Työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen on Työläjärven mukaan keskeinen osa työterveyshuollon palvelua ja alan ammattilaisten osaamista. Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa tätä näkökulmaa ei juurikaan ole. Tätä hän ei sano moitteena vaan huomiona. Terveydenhuollossa on niin paljon erilaisia hallittavia asioita, että yksikään ammattilainen ei kykene niitä kaikkia hallitsemaan. Erikoistuminen on järkevää. 

Työläjärvi huomauttaa, että aika tavallisissakin sairauksissa voi olla taustalla työperäisiä syitä. Terveyskeskuksesta tulee helposti samanlainen resepti tai yhtä pitkä sairausloma kuin muillekin vastaavasta vaivasta kärsiville. Työterveyshuolto sen sijaan tuntee työpaikan ja sen olosuhteet, osaa arvioida myös mahdollisia työolosuhteista johtuvia syitä ja määritellä siten työtekijälle yksilöllisemmän hoitopolun.

Tehokkaalla työterveyshuollolla on myös kansantaloudellisia vaikutuksia. Yksi vastaanottokäynti on huomattavasti edullisempi kuin yksi sairauslomapäivä. Nopea apu mahdollistaa nopeamman paluun takaisin työhön. Siksi työterveyshuolto on erittäin kannattavaa toimintaa myös työnantajille ja kansantaloudelle.