Terveydenhuollon rahoituksesta tehtävä perusteellinen vaikuttavuusarvio

LPY: Terveyttä koskevia päätöksiä ei saa tehdä mutu-tuntumalla

Ennen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta päätösten vaikutuksista on tehtävä perusteelliset arviot.

Lainsäädäntöuudistuksia valmisteltaessa on tärkeää selvittää ja arvioida, mitä mahdolliset muutokset vaikuttavat. Esimerkiksi alkoholi- tai bensiiniverotusta muutettaessa on etukäteen arvioitu, miten kyseinen päätös vaikuttaa kysyntään ja tarjontaan sekä mitä taloudellisia vaikutuksia päätöksellä on julkiseen talouteen ja kansalaisille.

– Terveydenhuollon rahoitusta uudistettaessa tulee toimia samalla tavalla kuin lainsäädäntöhankkeissa yleensäkin: pitää arvioida huolellisesti ja monipuolisesti suunniteltujen päätösten vaikutukset ennen niiden mahdollista toteuttamista, esittää Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) puheenjohtaja Anni Vepsäläinen.

LPY:n mielestä keskustelua terveydenhuollon rahoituksen ja sairaanhoitovakuutusjärjestelmän uudistamisesta on käyty hyvin yleisellä tasolla. Esimerkiksi tutkimuksiin ja selvityksiin pohjautuvaa tietoa sairaanhoitovakuutuskorvausten merkityksestä tai korvausjärjestelmän muuttamisen vaikutuksista ei juurikaan ole.

– Nyt on arvioitava, miten sairaanhoitovakuutuskorvausten leikkaaminen, lopettaminen tai rahoituksen siirtäminen kunnille vaikuttavat terveyspalvelujen saatavuuteen, kysyntään, tuotantoon sekä julkiseen ja yksityiseen talouteen, vaatii LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Sairaanhoitovakuutusjärjestelmä on kustannustehokas

Sairaanhoitovakuutusjärjestelmä on erittäin kustannustehokas julkisen talouden näkökulmasta. Kansaneläkelaitoksen kautta maksettavien sairaanhoitovakuutuskorvausten rahoittamisesta vastaavat vakuutetut ja valtio puoliksi. Vakuutusmaksut kerätään palkanmaksun yhteydessä ja valtion 50 prosentin osuus maksetaan verorahoituksesta.

Valitessaan yksityisen palveluntuottajan kansalainen saa keskimäärin 24 prosentin vakuutuskorvauksen ja maksaa palvelusta itse 76 prosenttia. Jos hän käyttäisi vastaavan palvelun hankkimiseen julkista terveydenhuoltoa, omavastuu olisi keskimäärin vain 10 prosenttia ja verorahoituksen osuus 90 prosenttia.

Terveyspalvelujärjestelmän uudistamista on valmisteltu jo vuosia. Rahoituksen osalta huomio kohdistunut erityisesti sairaanhoitovakuutuskorvauksiin. Julkisuudessa on esitetty koko sairaanhoitovakuutuskorvausjärjestelmän lopettamista, korvausten merkittävää leikkaamista tai kyseisen rahoituksen siirtämistä kunnille.

– Luotan, että hallituksen tavoitteena on turvata terveyspalvelujen riittävä saatavuus myös tulevaisuudessa. Ennen päätöksiä on siis ehdottomasti syytä arvioida, mikä vaikutus uudistuksilla on, tiivistää Ismo Partanen.