Terveydenhuollon digiharppaus yksityisen sektorin kehittämistyön ansiota

Terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä on nähty koronakriisin aikana suuri digiharppaus, jossa yksityinen terveydenhuolto on ollut avainasemassa. Etävastaanottojen myötä on pystytty merkittävästi parantamaan palveluiden saatavuutta ja kustannustehokkuutta.

Kelan tuoreen tilaston mukaan yksityisen terveydenhuollon etäpalveluiden käyttö monikymmenkertaistui viime vuonna. Etäpalveluiden käytöstä maksettiin korvauksia 153 000 henkilölle yhteensä noin 2 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 vastaavat luvut olivat 3 800 henkilöä ja 50 000 euroa.

Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) toiminnanjohtaja Ismo Partanen sanoo, että digitaalisia palveluita on otettu käyttöön jonkin verran myös julkisessa terveydenhuollossa, mutta nyt nähty digiharppaus on pääosin yksityisen terveydenhuollon kehittämistoiminnan ansiota.

− Yritykset ovat jo vuosien ajan kohottaneet digitaalisia valmiuksiaan. On investoitu tietojärjestelmiin ja tietoturvallisiin yhteyksiin. On koulutettu työntekijöitä uudenlaiseen toimintakulttuuriin. On määritelty, mitä voidaan ja mitä ei voida hoitaa etänä ja miten toimitaan jatkohoitoon ohjaamisen suhteen, jos sellaista tarvitaan. On kehitetty digitaalisen palvelun laaduntarkkailujärjestelmiä ja luotu toimintaa ohjaavia sisäisiä ohjeistuksia, Partanen kertoo.

Digitaalisten etäpalveluiden nopeaan kasvuun on koronapandemian lisäksi vaikuttanut merkittävästi Kelan päätös etäpalveluiden korvaamisen uudistamisesta 1.5.2020 alkaen.

Partanen painottaa, että etäpalveluiden käyttöönotto ei johdu koronakriisistä. Se vain nopeutti niiden ottamista käyttöön. Oli suomalaisten terveydenhuollon onni, että yksityisten terveyspalveluyritysten vuosia jatkunut kehittämistyö oli ehtinyt jo pitkälle, kun kriisi alkoi vyöryä päälle.

Yksityinen terveydenhuolto aloitti digitaalisten palveluiden kehittämisen asiakkaiden toiveista parantaakseen palveluiden saatavuutta ja niiden kustannustehokkuutta sekä vähentääkseen ihmisten tarvetta liikkua palveluita saadakseen. Partanen laskee, että digipalveluiden ansiosta on jäänyt autolla ajamatta jo miljoonia kilometrejä.

− Etäpalveluiden hyödyntäminen tulee lisääntymään korona-ajan jälkeenkin. Jo vuosia on arvioitu, että jopa 40 prosenttia perusterveydenhuollon käynneistä voidaan toteuttaa etänä. Yksityisellä sektorilla se tarkoittaisi yli miljoonaa etävastaanottokäyntiä vuodessa, arvioi Partanen.