Palveluseteli halutaan entistä laajempaan käyttöön

Neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että palvelusetelijärjestelmää pitäisi hyödyntää nykyistä laajemmin. Kuntapäättäjät ovat kuntalaisia jonkin verran varovaisempia mielipiteissään. Kuitenkin lähes 60 prosenttia tutkimukseen vastanneista kuntapäättäjistä uskoo, että terveyspalveluseteli otetaan lähitulevaisuudessa käyttöön omassa kunnassa.

Tulokset selviävät Lääkäripalveluyritykset ry:n, Terveyspalvelualan Liiton ja Terveydenhuollon palveluntuottajat ry:n yhdessä teettämästä tutkimuksesta. Kaksiosaisessa tutkimuksessa kartoitettiin sekä kuntapäättäjien että kuntalaisten näkemyksiä terveyspalvelujen tulevaisuudesta.

– Palvelusetelillä tarkoitetaan kunnan myöntämää sitoumusta korvata kuntalaisen käyttämien yksityisten terveyspalvelujen kustannukset osittain tai kokonaan, Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen selventää.

– Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien valinnanvapautta ja mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta, sanoo Terveyspalvelualan Liiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen.

Tehdyn tutkimuksen mukaan päättäjät ja kuntalaiset ovat yksimielisiä siitä, että potilailla on oltava valinnanvapaus terveyspalvelujen käyttäjinä.

– Yli 90 prosenttia suomalaisista pitää valinnanvapautta tärkeänä osana terveyspalveluja, Partanen toteaa.

Lisätietoja:
Terveyspalvelualan Liitto
toimitusjohtaja Merja Hirvonen
puh. 040 588 0841
merja.hirvonen@terveyspalvelut.fi

Lääkäripalveluyritykset ry, LPY
toiminnanjohtaja Ismo Partanen
puh. 040 518 5799
ismo.partanen@lpy.fi

Terveydenhuollon palveluntuottajat
puheenjohtaja Antti Ylikorkala
puh. 050 505 3434
antti.ylikorkala@attendo.fi

Tutkimuksen toteutti Aula Research Oy. Kuntapäättäjien parissa 26.3.–18.4.2012 toteutettuun tutkimukseen vastasi 1 253 kunnanvaltuutettua ympäri Suomen. Kansalaistutkimus toteutettiin 15.8.–2.9.2012 ja siihen vastasi 1 231 suomalaista. Tutkimuksen otos edustaa yli 18-vuotiaita mannersuomalaisia ja sen virhemarginaali on noin 2–3 % molempiin suuntiin.