NÄE ja LPY: Silmälääkäripalveluiden saatavuus vaarassa

Hallituksen sote-lakipakettiin sisältyvä esitys alihankintojen määrän ja niiden toteuttamistavan rajoittamisesta heikentää terveyspalveluiden saatavuutta. Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry ja Lääkäripalveluyritykset ry muistuttavat, että 90 prosenttia Suomen silmälääkäripalveluista tuotetaan optikkoliikkeissä ammatinharjoittajavetoisesti.

Valtaosa optikkoliikkeistä hyödyntää toiminnassaan ammatinharjoittajina toimivien silmälääkäreiden palveluita. Tällöin optikkoliike vastaa palvelutuotannon perusedellytysten, kuten lupien, hallinnon, tietojärjestelmien ja vastaanoton laitteiden järjestämisestä. Silmälääkäripalveluiden tuottamisesta vastaavat ammatinharjoittajina optikkoliikkeen tiloissa toimivat lääkärit.

Sote-lakiesityksen mukaan yksityisen sektorin toimijan tuottaessa sote-palveluita hyvinvointialueelle pitäisi näitä palveluita tuottavien henkilöiden olla pääsääntöisesti työsuhteessa. Alihankkijoita saisi käyttää vain 30–49 prosenttia hankintakokonaisuudesta. Prosenttiosuuksien laskentaperusteet jäävät hallituksen esityksessä epäselväksi.

− Toteutuessaan hallituksen esitys vaikeuttaa tarpeellisten palveluiden hankkimista monilla terveydenhuollon aloilla, myös silmäterveydenhuollossa. Tämä johtuu siitä, että hallitus määrittelee lääkärikeskuksissa toimivat ammatinharjoittajat alihankkijoiksi, kertoo Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Yksityisiä optikko-, silmälääkäri- ja silmälaboratoriopalveluita tuottavia optikkoliikkeitä edustava Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry on esityksestä erittäin huolestunut.

– 90 prosenttia maamme silmälääkäripalveluista tuotetaan optikkoliikkeissä ammatinharjoittajavoimin. Rajoitus vaikuttaisi siten merkittävästi myös silmäterveyspalveluiden saatavuuteen, sanoo NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.

NÄE ry:n ja LPY:n edustajat ihmettelevät, miksi hallitus palveluiden saatavuuden heikkenemisen uhalla haluaa puuttua siihen, miten hyvinvointialue organisoi järjestämisvastuunsa ja sille palveluita tuottava alihankkija järjestää tuotantonsa.

– Jos hyvinvointialue arvioi tarpeelliseksi hyödyntää alihankkijoita ja niiden ammatinharjoittajia järjestämisvastuunsa toteuttamisessa, ei sitä ole tarkoituksenmukaista rajoittaa. Hyvinvointialueiden pitää keskittyä palveluiden riittävään saatavuuden ja kustannustehokkuuden turvaamiseen – ei palvelutuotannon mikromanagerointiin, esittää Partanen.

Alihankintojen rajoittaminen ja niiden toteutuksen pikkutarkka ohjaaminen heikentävät erityisesti pk-yritysten ja pienten toimipaikkojen toimintaedellytyksiä sekä sitä kautta niiden mahdollisuuksia tarjota palveluitaan hyvinvointialueille ja niiden asukkaille.

– Vaarana on, että palvelut keskittyisivät entisestään vain suuriin asutuskeskuksiin. Tämä huonontaa merkittävästi silmälääkäripalveluiden saatavuutta ja nostaa matkakustannuksia, muistuttaa Tast.

Lisätietoja:

Panu Tast, NÄE ry, toimitusjohtaja, panu.tast@naery.fi, p. 040 5422 227
Ismo Partanen, LPY, toiminnanjohtaja, ismo.partanen@lpy.fi, p. 040 518 5799