LPY:n Tolonen: Terveyspalveluiden rahoitus täysremonttiin
Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) esittää, että seuraavalla vaalikaudella toteutetaan terveyspalveluiden rahoituksen kokonaisuudistus.
Terveydenhuollon monikanavarahoituksen uudistaminen on ollut usean hallituksen asialistalla ja siirtynyt aina seuraavan hallituksen huoleksi. Niin kävi myös vuoden alusta voimaan tulleen sote-uudistuksen yhteydessä.
− Keskustelu monikanavarahoituksesta on pääosin kiertynyt Kelan kautta maksettaviin sairausvakuutuskorvauksiin. Se on liian kapea näkökulma. Uudistus ei saa rajoittua näpertelyksi pelkästään Kela-korvausten kanssa. Tulevan hallituksen on valmisteltava terveydenhuollon rahoituksen kokonaisuudistus huolellisine vaikutusarviointeineen. Se pitää toteuttaa yhteistyössä kaikkien sidosryhmien kanssa, esittää LPY:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Tolonen.
Rahoituksen kokonaisuudistuksessa täytyy määritellä, mikä on julkisen ja yksityisen rahoituksen osuus sekä kuinka nämä osuudet jakautuvat eri rahoituslähteiden kesken. Uudistuksen on myös kannustettava tuottavuuden parantamiseen koko sote-järjestelmässä.
− On oltava rohkeutta arvioida myös siirtymistä nykyistä enemmän vakuutuspohjaiseen rahoitusjärjestelmään. Tämä ei kuitenkaan tarkoittaisi palveluiden yksityistämistä. Hyvinvointialueet pysyisivät edelleen palveluiden järjestäjinä. Palveluntuottajia olisivat julkisen ja yksityisen terveydenhuollon toimijat, Tolonen sanoo.
Kannustettava kaikkia toimijoita
LPY:n mielestä terveydenhuollon rahoituksen kokonaisuudistuksen täytyy kannustaa kaikkia osapuolia: kansalaisia huolehtimaan terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Hyvinvointialueita ja kuntia luomaan edellytyksiä kansanterveyden parantamiseksi ja terveyden edistämiseksi. Palveluntuottajia kilpailemaan tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi.
Rahoitusmallin valmistelussa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus ja palveluntuottajien välinen kilpailuneutraliteetti toteutuvat. Lisäksi pitää pohtia, miten lääke- ja matkakorvausten maksaminen toteutetaan parhaalla mahdollisella tavalla.
− On huolehdittava myös siitä, että EU:n potilasdirektiivin täytäntöönpano ei aiheuta eriarvoisuutta kuten se nyt tekee. Korvauksen määrä ei saa riippua siitä, millä hyvinvointialueella korvauksen saaja sattuu asumaan, Tolonen esittää.
Tolosen mukaan EU:n potilasdirektiivin soveltamistapa Suomessa aiheuttaa myös kilpailuvääristymiä tuottajien välille. Muissa EU-maissa toimivat terveysyritykset ovat paremmassa asemassa kuin Suomessa toimivat. Se kannustaa suomalaisia yrityksiä perustamaan liiketoimintaa toisiin EU-jäsenmaihin.