LPY:n Partanen: Miksi valtio mikrojohtaa hyvinvointialueita?
Hallitus päätti huhtikuun kehysriihessään, että osa valtiontalouden tasapainottamisesta toteutetaan vähentämällä hyvinvointialueille suunnattavaa rahoitusta alun perin suunnitellusta. Kehysriihessä päätettiin myös, mistä toiminnoista hyvinvointialueiden on säästettävä ja kuinka paljon. Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) mielestä hallitus sortui kehysriihessä epätarkoituksenmukaiseen mikrojohtamiseen.
Hyvinvointialueiden toimintaa ohjaavia kehysriihen päätöksiä olivat perusterveydenhuollon hoitotakuuajan pidentäminen, iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen laskeminen, sairaaloiden päivystystoiminnasta karsiminen sekä sosiaalipalveluista säästäminen.
− Miksi valtiovalta haluaa pikkutarkasti määrätä hyvinvointialueiden toimintaa? Samaan tavoitteeseen valtion menojen tasapainottamisesta olisi päästy siten, että hyvinvointialueille tarveperusteisesti jaettavaksi suunniteltua kokonaisrahoitusta olisi vähennetty hallituksen säästötavoitteen mukaisella määrällä. Hyvinvointialueiden tehtäväksi olisi silloin jäänyt toimintansa järjestäminen niin, että asetettu tavoite saavutetaan, kertoo LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.
Annetaan hyvinvointialueiden päättää
Hallitus päätti kehysriihessä, että perusterveydenhuollon yöpäivystys täytyy lakkauttaa Iisalmessa, Jämsässä, Kouvolassa, Raahessa ja Varkaudessa viimeistään 31.12.2025. Kaikki hyvinvointialueet voivat vapaasti järjestää ilta- ja viikonloppuaikaista kiirevastaanottoa, jonka toivotaan yleistyvän alueilla ja helpottavan sairaalapäivystysten ruuhkia. Päätös päivystysten uudelleen organisoimisesta perustuu ns. sairaalaverkkotyöryhmän tammikuussa julkaistuun raporttiin, josta puuttuivat vaikutusarviot.
− Hyvinvointialueilla aivan perustellusti ihmetellään, miksi hallitus haluaa tehdä kyseiset päätökset niiden puolesta. Esimerkiksi Kymenlaakson hyvinvointialueella on laskettu Kouvolan Ratamokeskuksen yöpäivystyksen lakkauttamisen lisäävän kustannuksia ja heikentävän palveluiden saatavuutta merkittävästi, Partanen kertoo.
Hoidon järjestämisessä ei tarvitse viivytellä
Terveydenhuollon hoitoonpääsyn määräajat eli hoitotakuurajat kirjattiin lainsäädäntöön vuonna 2005. Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon hoitotakuuaikoja kiristettiin vuonna 2023. Kehysriihessä hallitus päätti palauttaa kyseiset määräajat vuoden 2022 tasolle.
− Hyvinvointialueet ja monet asiantuntijat ovat kritisoineet hallituksen päätöstä voimakkaasti. Perustason hoidon viivästymisen epäillään kasvattavan kustannuksia enemmän kuin hallituksen arvioima laskennallinen säästö olisi. Jos ja kun näin todennäköisesti usein on, miksi hyvinvointialueet sitten viivyttelisivät perustason hoitoon pääsyn järjestämisessä? kysyy Partanen.