LPY:n Partanen Kuntamarkkinoilla: Etäpalveluilla edistetään soten tavoitteita
Etävastaanottoja tarjoavien terveyspalveluyritysten lääkärikäynneistä jo noin 25−30 prosenttia toteutuu etäpalveluna. Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) jäsenyritykset arvioivat, että jopa puolet perusterveydenhuollon lääkärikäynneistä olisi mahdollista toteuttaa tulevaisuudessa etänä.
– Etävastaanottojen määrä nousi nopeasti koronapandemian alussa, kun fyysisiä kontakteja täytyi välttää. Sen jälkeen etäkäynnit julkisella sektorilla ovat vähentyneet, mutta yksityisessä terveydenhuollossa kasvu on jatkunut tänä vuonna jopa 30 prosentin vauhdilla, LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen kuvaa kehitystä.
Partanen toi esille digipalveluiden tarjoamat mahdollisuudet sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamisessa Kuntamarkkinoiden tilaisuudessa, jossa käsiteltiin hyvinvointialueiden elinvoimaisuutta.
Kun etäkäyntien määrä alkoi kasvaa pandemian johdosta, alettiin puhua alan digiharppauksesta.
− Digiharppaaja on ollut pääosin yksityinen terveydenhuolto. Julkisessa terveydenhuollossa digipalvelut kyllä alkuun kasvoivat vuonna 2020, mutta sen jälkeen niiden määrä on kääntynyt laskuun tai ainakin kasvanut huomattavasti hitaammin, Partanen kertoi.
− Yksityisellä sektorilla etäpalvelut ovat kunnossa tehokkaiden investointien ansiosta. Hyvinvointialueiden kannattaisi tiivistää yhteistyötään yritysten kanssa digipalveluiden hyödyntämisessä, kannusti Partanen.
Digipalveluiden käytöstä hyötyvät kaikki
Partanen muistutti, että etäkäyntien määrän kasvu hyödyttää myös niitä, jotka eivät etäpalveluita käytä. Tämä johtuu siitä, että fyysisten käyntien hoitojonot lyhenevät digitalisaation myötä, jolloin ne, joiden on välttämätöntä tulla lääkärin luo, pääsevät vastaanotolle aiempaa nopeammin.
Vaikka digipalvelut saivat nostetta pandemiasta, niiden kehittäminen ja käyttöönotto eivät johdu pelkästään koronakriisistä, se vain nopeutti käyttöönottoa. Oli suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän onni, että jo vuosia jatkunut kehittämistyö oli silloin riittävän pitkällä.
− Terveysalan yritykset ovat kohottaneet digitaalisia valmiuksiaan vuosien ajan. Ne ovat investoineet tietojärjestelmiin ja tietoturvallisiin yhteyksiin sekä kouluttaneet työntekijöitä uudenlaiseen toimintakulttuuriin. Samalla on määritelty, mitä voidaan ja mitä ei voida hoitaa etänä ja miten toimitaan jatkohoitoon ohjaamisen suhteen, kun sellaista tarvitaan. Myös digitaalisten palveluiden laaduntarkkailujärjestelmiä on kehitetty ja luotu toimintaa ohjaavia sisäisiä ohjeistuksia, Partanen kertoi.