LPY:n Partanen: Kela-korvaukset ovat valtiolle kannattava sijoitus
Sijoittamalla 90 miljoonaa euroa Kelan sairaanhoitokorvauksiin valtio saa potilaiden itse maksamana yli kymmenkertaisen rahoituksen terveydenhuollon palveluihin. Marinin hallitukselle tämä ei kelpaa, vaan se haluaa leikata näitä korvauksia. Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) mielestä Kelan sairaanhoidon korvauksia pitää mieluummin korottaa. Rahoitus korvausten korottamiselle on järjestettävissä, jos tahtoa löytyy.
Hallitus perustelee Kela-korvausten leikkausesitystään pyrkimyksellä rahoittaa sillä vanhuspalvelulain mukaista henkilöstömitoituksen tiukentamista.
− Hallituksen esitys on huonosti perusteltu. Hoitajamitoituksessa ensisijainen ongelma ei ole raha vaan se, että hoitohenkilökuntaa ei ole riittävästi. Sitä ei ratkaista Kela-korvausten leikkaamisella, Ismo Partanen totesi.
Hän käytti puheenvuoron Kela-korvauksista SuomiAreenalla Kestävä terveydenhuolto -hankkeen paneelikeskustelussa. Tilaisuuden otsikko oli ”Riittääkö rahat ja miten ne käytetään? – Hyvinvointialueiden kestävä terveydenhuolto”.
Vaikka valtio rahoittaa hyvinvointialueiden toiminnan, se ei voi määrätä, miten itsehallinnon omaava alue rahansa käyttää.
− Kela-korvausten leikkaamisesta tulevat säästöt ohjautuvat hyvinvointialueille yleiskatteellisena rahoituksena, jonka alue voi käyttää harkintansa mukaan. Rahoitus ei siis välttämättä edes kohdennu hoitajamitoitukseen, Partanen selvitti.
− Sairaanhoidon Kela-korvausten leikkaaminen heikentää hoitoon pääsyä, kun osa yksityisiä palveluita käyttäneistä siirtyy hoidon piiriin julkiselle sektorille. Tästä seuraa jo ennestään pitkien hoitojonojen ja hoitovelan kasvu, muistutti Partanen.
LPY:llä malli Kela-korvausten korottamiseen
Kelan sairaanhoidon korvaukset ovat julkiselle sektorille kustannustehokas rahoitusmuoto, koska palvelun käyttäjä maksaa itse valtaosan hoidon kustannuksista. Valtion maksama Kela-korvaus on pieni murto-osa verrattuna valtion kustannukseen vastaavasta julkisella sektorilla tuotetusta palvelusta.
Kelan laskelmien mukaan valtio rahoitti vuonna 2020 Kela-korvauksia noin 90 miljoonalla eurolla ja sai tällä summalla potilaiden suuren itsemaksetun rahoitusosuuden ansiosta lähes yhden miljardin euron suuruisen rahoituksen terveydenhuollon palveluihin.
− Kela-rahoituksen avulla on tuotettu yksityisellä sektorilla 10 yleislääkärin vastaanottoa yhden valtion rahoittaman julkisessa terveydenhuollossa tuotetun käynnin kustannuksilla, laskee Partanen.
Hoitovelka ja kustannukset kasvavat edelleen eikä koronapandemiakaan ole vielä ohi.
− Nyt olisi perusteltua nostaa hoitojen Kela-korvauksia niiden leikkaamisen sijasta. Tämä voitaisiin rahoittaa korottamalla palkoista ja eläkkeistä perittävää sairausvakuutusmaksua. Se pienentäisi palkansaajien ja eläkeläisten nettotuloja, mutta se voitaisiin kompensoida alentamalla vastaavasti tuloverotusta, Partanen esitti.
LPY:n ehdottama rahoitusmalli vähentäisi valtion verokertymää vain erittäin vähän. Yhteiskunta ja kansalaiset hyötyisivät järjestelystä, koska hoitoon pääsisi nopeammin, hoitojonot lyhenisivät ja hoitovelka pienenisi.