LPY:n Partanen: Hoitojonojen kokonaiskustannukset selvitettävä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan vuoden 2023 lopussa lähes 30 000 potilasta oli odottanut erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyä yli 180 vuorokautta. Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) mielestä ylipitkien hoitojonojen aiheuttamat kustannukset on selvitettävä.
− Syitä ja selityksiä jo pysyviksi muodostuneille ja alati kasvaville laittoman pitkille hoitojonoille on useita. Ne eivät kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että hoitoon pääsyn tilanne on kestämätön, sanoo LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.
Eduskunta sääti terveydenhuollon hoitotakuusta jo vuonna 2005. Tavoitteena oli ohjata kuntia ja kuntayhtymiä hoitoon pääsyn parantamisessa. Silloin asetetut ja edelleen voimassa olevat erikoissairaanhoidon hoitotakuun määräajat ovat kansainvälisesti verrattuna melko pitkiä.
− Terveydenhuoltolain mukaan hyvinvointialueiden on järjestettävä potilaan tarvitsema kiireetön hoito kuuden kuukauden aikana hoidon tarpeen arvioinnista. Tästä huolimatta hyvinvointialueiden laittomat hoitojonot kasvoivat vuonna 2023 keskimäärin tuhannella potilaalla kuukaudessa. Tarvitsemaansa hoitoa yli 180 vuorokautta odottaneita oli viime vuoden lopussa lähes 30 000, Partanen kertoo.
Terveyspalveluiden kysynnän lisääntyessä muun muassa väestön ikääntymisen myötä julkisen terveydenhuollon palveluiden saatavuuteen liittyvät haasteet kasvavat entisestään. Sote-uudistuksen keskeisenä tavoitteena on ollut palveluiden saatavuuden parantaminen. Hyvinvointialueiden muodostamisen piti luoda paremmat edellytykset hoitoon pääsylle.
− Hyvinvointialueilla on käytettävisään keinoja hoitojonojen purkamiseen, mutta niitä ei hyödynnetä, koska pitkistä jonotusajoista aiheutuvat erilaiset kustannukset eivät näy niille menona. THL:n ja Kelan olisikin selvitettävä jonottamisesta yhteiskunnan eri toimijoille aiheutuvat kokonaiskustannukset, kuten pitkittyneiden sairauspoissaolojen, uusintatutkimusten ja lääkkeiden lisäkustannukset, ehdottaa Partanen.
− Kun hoitoon pääsyn pitkittymisestä aiheutuvat kustannukset ovat tiedossa, päättäjät sekä kansallisella että alueellisella tasolla voivat arvioida, kuinka hyödyllistä jonojen purkaminen olisi, Partanen toteaa.